Kilvoittelua itsensä ja muiden kanssa

19.08.2010 09:55

Urheilua on harrastettu vuosituhansia. Sillä oli oma tarkoituksena: pitää taistelukuntoa yllä. Hyvä kunto oli merkittävä apu talvi- ja jatkosodassa. Suomalaiset osasivat liikkua ja ampua.

Ensimmäinen urheiluseura perustettiin Porissa vuonna 1856 juuri puolustautumista, sillä vuotta aikaisemmin venäläiset olivat uhanneet kaupunkia ja taistelun välttämiseksi kaupunkilaisten piti luopua mm. laivaomaisuudesta..

Suomen kielen sana urheilu perustuu joko adjektiiviin urhea tai tämän kantasanaan urho. Se vakiintui laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla. Aikaisemmin puhuttiin kilvasta ja kilvoituksesta. Euroopasta oli levinnyt ajatuksia, jotka pitivät terveyttä ja liikuntaa hyvänä elämäntapana.

Juvan Historian mukaan urheilua harrastettiin jossakin määrin Juvalla 1900-luvun alussa eri järjestöjen alaisuudessa, mm Lautealan Nuorisoseura ja Työväenyhdistys järjestivät myös liikuntaharrastusta. Myöhemmin suojeluskunnan ohjelmaan kuului urheilu. Kyläseuroja perustettiin; Maivalaan jo vuonna 1916.

Juvan Urheilijoiden historiassa 75 vuoden aikana on ollut nousuja ja laskuja, kuten missä tahansa järjestötyössä. Yhteiskunnan muuttuminen on jättänyt jälkensä

Urheiluseurojen tekemä kasvatustyö on merkittävää samalla kun se innostaa kunnon ylläpitoon. Lapsi on luotu liikkuvaksi. Sitä intoa ei mikään saisi sammuttaa.

Valitettavasti koulu on menettänyt otteensa fyysisen kunnon vaalijana, toivottavasti parannus alkaa näkyä. Paras esimerkki tulee kuitenkin kotoa ja vanhemmilta. Jos liikuntaa ei pidetä tärkeänä, on helppo linnoittautua tietokoneen taakse.

On huolestuttavaa, jos alle kouluikäisten kunto alkaa olla heikko. Liikkuminen ryhmässä on hauskaa, eikä sen tarvitse olla ryppyotsaista ja tulospainotteista. Joukossa on aina lahjakkaita tyttöjä ja poikia, jotka kovalla harjoittelulla voivat päästä korkeimmalle korokkeelle. Mitä enemmän on harrastusta sitä todennäköisempää on huippujen löytyminen.

Ohjaajat, valmentajat ja vetäjät tekevät arvokasta työtä vapaaehtoisesti. He jäävät useimmiten vaille huomiota ja tunnustusta.

Urheiluseurat kuten muukin järjestötoiminta kärsii vastuuhenkilöiden vähyydestä. Muuta keinoa ei ole kuin seurojen yhteistyö.

Roomalainen kirjailijija Juvenalis (55-130 e.a.a.) arvosteli aikalaistensa nautinnonhalua ja kehotti rukoilemaan, että ihmisellä olisi ”Terve sielu terveessä ruumiissa” tarkoittaen lähinnä henkistä puolta. Sillä on kuitenkin läheinen yhteys fyysiseen terveyteen. Kun kroppa on kunnossa, mielikin pelaa.

Reijo Kaunosalo