Pitemmät lomat, vähemmän läksyjä

05.08.2010 13:57

Jospa koulujen syyslukukausi alkaisi syyskuun alussa kuten ennen vanhaan. Suvivirsi veisattaisiin vasta ennen juhannusta.

Milloin siirryttiin viisipäiväiseen kouluviikkoon? Oikea vastaus, että pysyvästi vuonna 1971 ja osittain jo vuonna 1968, jolloin syys- ja toukokuussa lauantait olivat vapaat.

Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa koulunkäynti noudatti vuoden kiertokulkua. Koulu alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä, ja syksyllä oli perunannostoloma. Joululomakin oli pitkä. Hiihtolomaa ei tunnettu, mutta pääsiäisenä oli pitempi vapaa. Koulupäivien määräkin oli 200.

Euroopassa lukuvuoden aloittaminen vaihtelee jopa maan sisällä. Eteläisimmissä maissa koulun käyntiä säätelee lämpötila, lomaa pidetään pahimmilla helteillä.

Kunnilla on valta päättää jossakin määrin koulujen alkamisajankohdista. Tänäkin syksynä ne vaihtelevat Etelä-Savossa 11:nnestä 16:nteen elokuuta. Päättymispäivä on määrätty kaikille samaksi, joka on viikon 22 loppu.

Loma-ajan siirtämistä on perusteltu sillä, että elokuu on vielä matkailukuukausi, jolloin elinkeinoelämä tarvitsee nuoria työntekijöitä. Kiinnostaisi tietää, miten suuri taloudellinen merkitys sillä on.

Toinen peruste on, että vanhempien lomat sattuvat paremmin samaan aikaan lasten lomien kanssa. Vanhempien loma on noin kuukausi, joten se ei aina satu samaan aikaan.

Tärkein peruste pitäisi olla pedagoginen. Mikä on oppimisen ja koulun henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu. Pimeä vuodenaika on väsyttävä, joten viikon tauko syksyllä on paikallaan. Kevättalvella lumi ja päivien piteneminen lisää vireyttä. Eli opiskelu on tehokkaampaa valoisaan aikaan.

Kun kouluissa on jaksojärjestelmä ja kurssijärjestelmä, lomien ja jaksojen sovittaminen yhteen ei ole aina helppoa. Lisäksi on otettava huomioon koululaiskuljetukset.

Kesäloman siirtymisen syksyksi toisi ongelmia jatko-opiskelupaikan valinnassa. Miten ammattikorkeakoulut ja yliopistot ehtivät tehdä opiskelijavalinnat. Kun lukion päästötodistusta painotetaan, valintakokeiden järjestäminen tosin vähenee. Pääsykokeet ajoittuisivat kuitenkin heinäkuun helteisiin.

Kun kunnat voivat itsenäisesti päättää koulujen työajoista, jo nyt on mahdollista aloittaa vasta elokuun puolen välin jälkeen. Onko siis kahden viikon myöhäistämisestä niin suuri hyöty, että koko järjestelmä kannattaa muuttaa?

Reijo Kaunosalo