Eläkkeelle jäävät Taina ja Aarne Heiskanen ruuvaavat kahvila-kyltit katolta alas, mutta muuten Kaunisniemen julkisivu pysyy ennallaan.

Kahvila Kaunisniemen portit suljettiin

19.08.2010 10:10

Vappuna viisitoista vuotta taaksepäin Kahvila Kaunisniemi avattiin pienen tauon jälkeen. Taina ja Aarne Heiskanen olivat muuttaneet alkuvuonna Kuopiosta Paatelaan kahvilan yhteydessä olevaan omakotitaloon ja avasivat ovet odottavin mielin.

– Pidimme aiemmin Kuopiossa lähiökuppilaa. Jossain vaiheessa samoista naamoista ja jukeboksin melusta sai tarpeekseen, Aarne kertoo.

– Aloimme etsiä uutta paikkaa: kahvilaa, lähikauppaa tai jotain sen kaltaista. Yksi tärkeä kriteeri oli, että jukeboksia ei saa olla tai jos on, niin se saa lähteä.

Kaunisniemeä pariskunta kävi katsomassa joulun aatonaattona. Moni asia Kaunisniemessä viehätti Heiskaset. Kauneus, sijainti ja asuintilat kahvilan yhteydessä jäivät heti mieliin. Tainan kotipaikkakin Lehtiahossa oli aivan lähellä. Myyntihintana ilmoitettiin ”saa tarjota”.

– No, teimme tarjouksen ja tuli täysin yllätyksenä, että se hyväksyttiin.

Moni asiamuuttunut

Kahvila Kaunisniemen kulta-ajat menivät jo jokunen vuosi sitten. Vehmaan Kaari aikanaan muutti liikenneympäristöä niin, että se söi osan Kaunisniemen kahvittelijoista.

– Siinä vaiheessa meidän oli pakko tehdä periaatepäätös, että nousemme laadullisesti huoltoasemien yläpuolelle. Kaikki kahvileivät tehtiin siitä lähtien paikanpäällä käsin. Savumuikkuleivät olivat yksi erikoisuuksistamme, Taina toteaa.

Oopperajuhlat ja Ampumarata ovat vilkastaneet kesiä mukavasti. Osa oopperavieraista on käynyt joka vuosi viidentoista vuoden ajan, joten tänä kesänä tapaaminen on ollut haikea, ja ehkä viimeinenkin.

– Asiakkaathan paikan tekevät. Meillä ei ole käynyt pitkään aikaan enää kuin mukavia asiakkaita, epämukavat kun on ajettu jo aikapäivää sitten pois, Aarne juttelee pilke silmäkulmassa.

Kaksi asiaajäi tekemättä

Vaikka asiakasmäärät ovatkin vuosi vuodelta vähentyneet, on kahvila pitänyt pariskunnan leivässä. Elo kahvilamiljöössä on ollut antoisaa ja palkitsevaa. Kaksi asiaa Heiskasten mukaan viisitoista vuotta sitten jäi kuitenkin tekemättä.

– Vieraskirja ja valokuvat, Aarne toteaa hetken mietinnän jälkeen.

Lehtijutut vuosien varrelta ovat tallessa, mutta kuva-albumeja ei sen enempää ole. Nyt kun kahvilan kyltit harjan reunalta ruuvataan irti, jää niistä enää vain muisto.

– Vieraskirjassakin olisi ollut paljon mielenkiintoisia nimiä. Niin politiikan, urheilun kuin taiteen ykkösnimiä on pysähtynyt meillä.

Hyvät hetketmuistuvat parhaiten

Aika kultaa muistot, sanotaan. Niin on tapahtunut Heiskastenkin kohdalla. Suuria ongelmia ei vuosien varrelta mieleen muistu.

– On niitä tietysti ollut, mutta suotta niitä hetkiä jäädä muistelemaan. Hyvät hetket ovat tiukasti mielessä.

Tunnelma viimeisinä päivinä kahvilassa on haikea, mutta helpottunut.

– Joka aamu ei tarvitse herätä avaamaan ovia ja kuikuilemaan, että tuleeko kukaan vai ei. Hyvästellään puoti ja asiakkaat, eikä jäädä perään haikailemaan, pariskunta jämptisti toteaa.

– Aika aikoo kutakin. Jatkossakin talossa asuu onnellinen pariskunta, se asia ei tule muuttumaan.