Valtuutettu sähkötarkastaja Matti Pietikäinen tutki Jorma ja Hillevi Sihvosen navetan pääkeskusta.

Maatilan sähköt tulisi tarkastaa viiden vuoden välein

16.02.2012 11:38

Jopa yli puolet Suomessa vuosittain maatiloilla syttyvistä tulipaloista johtuu sähkövioista. Vikojen lisäksi paloja aiheuttavat epäkuntoiset valaisimet ja epäkuntoon menevät asennukset.

Maatilojen sähköturvallisuudesta huolehditaan viiden vuoden välein pidettävillä tarkastuksilla, jotka suorittaa valtuutettu sähkötarkastaja.

– Rehuvarastot ja läpiviennit ovat tyypillisimpiä paloriskien aiheuttajia. Lisäksi kosteus aiheuttaa helposti oikosulkuja, jotka voivat johtaa palon syttymiseen, palotarkastaja Pekka Mustasalo Etelä-Savon Pelastuslaitoksesta kertoo.

Tilojen ja laitteiden yleisestä siisteydestä on syytä huolehtia. Myös moottoreihin kertyvä pöly voi syttyessään saada aikaan pahaa jälkeä.

Sähkötarkastaja Matti Pietikäinen muistuttaa, että hyvinkin tehtyjä sähköasennuksia on tarkkailtava. Nekin kuluvat ja eivät pysy turvallisina ikuisesti.

– Kysehän on samasta asiasta kuin omakotitalosta huolehtiminen. Jos uuden talon ylläpidon laiminlyö, alkavat listat repsottaa nopeasti, vertaa Pietikäinen.

Sähkötöiden teko tulisi ottaa huomioon esimerkiksi navetan laajentamisessa.

– Laajennusosan sähkötöiden yhteydessä pitäisi uusia myös vanhan rakennuksen sähköt. Vikavirtasuojaus on oltava koko rakennuksessa, Pietikäinen sanoo.

Sähkötarkastus vie Pietikäisen mukaan aikaa puolisen päivää. Siinä käydään läpi sähkökeskusten kosketussuojaukset, merkinnät ja kaikki muut sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön vaikuttavat seikat, sekä dokumentit kuten sähkökuvat.

– Tarkastajan on katseltava kohdetta sen ajan silmillä, milloin rakennus on valmistunut. Se tuo työhön haastetta.

Maatilojen paloturvallisuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää siksi, että palo voi syttyessään levitä huomattavan nopeasti ja aiheuttaa vakavaa tuhoa. Esimerkiksi siat eivät osaa poistua ulos karsinastaan, vaikka se saataisiinkin auki.

Lisäksi avun tulo voi kestää jonkin aikaa.

– Esimerkiksi Kerimäellä syttyvään paloon lähtee yksikkö Savonlinnasta. Pienemmillä paikkakunnilla toimivat palokunnat ovat puolivakinaisia, selvittää Savonlinnan alueella toimiva Pekka Mustasalo.

Mustasalo korostaa pelastussuunnitelman tärkeyttä. Suunnitelmasta tulisi selvitä esimerkiksi eläinten poistamisreitit.

– Maatiloilla on myös tilapäisiä työntekijöitä, kuten lomittajia. Heille tämä tieto on ensiarvoisen tärkeä.

Lue lisää Juvan Lehdestä.