0

Blenheimit lensivät Juvan ylle – Jukajärven jäältä tehtiin peräti 62 pommituslentoa talvisodassa

Juvan sotamuistomerkit kertovat, osa 2

On helmikuu vuonna 1940. Suomi taistelee olemassaolostaan. Talvisodan taistelut riehuvat kiivaina. Summa murtuu, Viipurinlahti horjahtaa, mutta Kollaa kestää.
Juvan kirkonkylä uinuu talvi-illan hämärtyessä. Yhtäkkiä ilman täyttää mahtava jyrinä, kun kaksitoista pommikonetta matalalla lentäen ilmestyy taivaalle.

Koko tienoo jytisee, kun pommikoneet kaartelevat Jukajärven yllä valmistautuen kukin vuorollaan laskeutumaan jäälle jyrätylle kiitoradalle.
Britanniasta käytettyinä ostetut Bristol Blenheim -pommittajat saapuivat salaisessa operaatiossa Juvalle 26. helmikuuta 1940.
Koneisiin maalatut Suomen Ilmavoimien siniset hakaristitunnukset oli peitetty ja koneissa oli suomalaiset siviilitunnukset. Konekiväärit oli irrotettu ja Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjät olivat siviilivarusteissa.

Tammikuussa perustetun Lentolaivue 42:n esikunta ja henkilöstö varusteineen olivat jo saapuneet Juvalle ottamaan vastaan uutta kalustoaan. Laivueen komentaja, majuri Armas Eskola oli noussut johtokoneeseen oppaaksi Ruotsin Västeråsissa.
Jukajärven jäälle oli jo kahden viikon ajan jyrätty kiitorataa hevosten vetämillä raskailla jyrillä. Juvalaisille koneiden saapuminen oli ikimuistoinen tapahtuma, jolla oli myös suuri psykologinen merkitys; tuli tunne, ettei Suomi sittenkään taistellut aivan yksin.

Lentueen tulo toi Juvalle uutta elämää. Esikunta oli Wehmaan kartanossa. Ykköslentue sijoitettiin Keskuskahvilaan eli ”Onnela” -matkustajakotiin ja kakkoslentue pappilaan. Kolmoslentueelle löytyi tilat järven toiselta puolelta ja kenttähuoltojoukkue majoitettiin Piikkilän kartanoon.
Puna-armeijan massiivinen hyökkäys Viipurinlahden yli uhkasi katkaista suomalaisten yhteydet länteen. Tilanne muodostui kriittiseksi, ja lyhyen koulutusjakson jälkeen myös PLeLv 42 käskettiin torjumaan venäläisten rynnistystä.

Tulikasteensa laivue sai 4. maaliskuuta Viipurinlahdella. Talvisodassa laivue teki kaikkiaan 62 pommituslentoa. Yksi kone menetettiin ja miehistötappiot olivat kolme kaatunutta. Yksi laskuvarjolla hypännyt joutui sotavankeuteen.
Laivueen ilmavoitot talvisodassa olivat neljä Polikarpov -hävittäjää, joista yksi pudotus on epävarma. Pommittajien tehtävänä ei kuitenkaan ollut hävittäjätorjunta, vaan käskettyjen kohteiden tuhoaminen.
Laivueen toiminnan muistona on Juvalla kaksi muistomerkkiä.

Wehmaan kartanon seinään kiinnitettiin 13.8.1961 muistolaatta, jossa on teksti: ”Tässä talossa toimi talvisodan aikana v. 1939-40 Lentolaivue 42:n esikunta”. 
Folland Gnat -hävittäjien ylilennon jälkeen piti juhlapuheen laivueen talvisodan aikainen komentaja, everstiluutnantti Armas Eskola. Kunniavartiossa olivat lentäjäveteraanit Oskari Haaki ja Yrjö Hammarén. Laatan paljasti Nils Gustav Grotenfelt.
Wehmaan kartanon toinen muisto talvisodasta löytyy vieraskirjasta, johon 36 brittilentäjää kirjoitti nimensä ruokaillessaan kartanossa siirtolentonsa jälkeen.

Kunnantalon edustalla paljastettiin 5.7.1992 muistokivi, jonka laatassa lukee: ”Lentolaivue 42 toimi Juvan Jukajärven jäältä talvisodassa 1940 pommittaen vihollista Viipurinlahdella ja Kannaksella. Lentolaivueen veteraanit 1992”.
Muistomerkin suunnitteli laivueessa tähystäjänä toiminut Aarne Ellilä. Suur-Savon maanpuolustusjuhlien yhteydessä järjestetyssä paljastustilaisuudessa oli läsnä kolmisen kymmentä laivueen veteraania.
Juhlapuheen piti veteraani Jorma Suomalainen ja laatan paljasti ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Heikki Nikunen neljän Hawk -hävittäjän suorittaessa ylilennon.

 

Suomella oli 97 ”Pelti-Heikkiä”

Suomen ilmavoimilla oli sotien aikana käytössään 97 englantilaista keskiraskasta kaksimoottorista Bristol Blenheim Mk I ja Mk IV -pommikonetta.
Koneista 42 ostettiin Englannista ja 55 rakennettiin lisenssillä Valtion lentokonetehtaalla Tampereella.
Koneen lempinimi oli “Pelti-Heikki”. Sen matkanopeus oli 300 kilometriä tunnissa ja pommikuorma 600-1000 kiloa.  Aseistuksena oli konekivääritorniin sijoitettu konekivääri ja joko vasempaan tai molempiin siipiin sijoitettu ohjaajan konekivääri.
Suomen Ilmavoimamuseossa Jyväskylän Tikkakoskella on ainutlaatuinen täysin entisöity Tampereella valmistettu Blenheim BL-200, joka luovutettiin Lentolaivue 42:n esikunnan käyttöön huhtikuussa 1944.

Lähteet: Matti Hämäläinen: Kolmen sodan pommittajat (Koalakustannus 2007) ja Ilmasotakoulun Kilta ry.

Kirjoitussarja Juvan Lehdelle

Matti Hyvärinen on savonlinnalaissyntyinen, Jyväskylässä asuva ekonomi ja reservin majuri, joka tutkii sotahistoriaa harrastuksenaan.
Teksti perustu useisiin lähteisiin. Yksi lähteistä on Matti Hyvärisen kirja Kuninkaat käskivät – Isänmaa kutsui III – Savonlinnan seudun sotamuistomerkit linnavuorista veteraanien perintöön.
Matti Hyvärinen toimittaa Juvan Lehdelle kirjoitussarjaa Juvan sotamuistomerkeistä. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin 19.1.
 
 

Viikon kysymys

Häiritseeko postilakko elämääsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...