Lähtisinkö Uuteenkaupunkiin?

Taannoisena iltana uutisoivat, kuinka Uudenkaupungin autotehtaalla olisi työpaikkoja. Siitäpä tulikin mieleeni, että olisinpa nuorempaa vuosimallia, niin sinne tämä äijä lähtisi jo ensi viikolla.
Kesällä 1954 kokeilin miten minulle vastaisi Savon Autohuollon johtaja. Esittelin itseni johtaja Aarne Jäntille ja että tulin kysymään harjoittelijan paikkaa autopeltisepäksi.
Johtaja hämmästyi: ”Ettäkö ihan oikeasti töihin?” Hän tiedusteli sattuisiko olemaan mukana ammattikoulun päästötodistus.

Minun oli kerrottava, etten ole ehtinyt ammattikouluun, kun tulen suoraan Savon Prikaatista, jonka ohessa tulin käyneeksi Lahdessa lääkintäkoulua. Sitä aikaisemmin harjoittelin kotipuolessa maatalous- ja metsätöitä.
”Mitäpäs siinä, tule hommiin joku maanantaiaamu kunhan saat asunnon hankittuasi kaupungista, johtaja Jäntti totesi.
Kiittelin ja kumartelin. Vajaan kahden viikon kuluttua olin saanut asunnon ja sitten vaan töitä aloittelemaan.

Työpaikalla opastivat aluksi miehistön pukuvarastolle, josta sain sovitella itselleni siniharmaat työhaalarit. Seuraava vaihe oli esittäytyä tulevalle ”oppi-isälleni” Allan Dahlströmille. Hän osoittautui mukavaksi työkaverikseni.
Aivan aluksi hän virkkoi: ”Jos elämänrytmisi on kiireinen, olet hakeutumassa väärälle alalle. Tämä työ ei ole kiireisen ja malttamattoman hommaa, mutta alapa nyt aluksi oikomaan noita Volkkarin lokasuojia”.

Työtä oli tarjolla tosi paljon, joten ajoittain tuntui jo siltä, että turvallisempaa voisi olla ilman työtä, kun pellit paukkuivat ja vasara lauloi päivästä toiseen.
Muutaman viikon kuluessa pääsin Dahlströmin kaveriksi oikomaan kolaroidun Roverin alumiiniovea. Se oli tarkka, mutta mielenkiintoinen työkohde. Alumiinipeltiähän ei saanut vasaroida noin vaan
Erään kerran jäin ylitöihin vaihtamaan anttolalaisen pohatan autoon äänenvaimentajaa. Johtaja Jäntti ja tämä auton omistaja olivat keskenään tuttuja. Kuulin, kun Jäntti loihe kehumaan uutta peltiseppää, jotta tästä nuoresta miehestä saamme eläkkeelle jäävän Dahlströmin tilalle hyvän ammattilaisen. Ei tämä nuori mies ole ammattikouluakaan käynyt, mutta ahkera tuntuu olevan.

Työkokemuksen karttuessa sain kerran alkaa purkaa kolariin joutuneen huippuhienon Buickin alatukivarsia. Kun työvaiheen toteuttamistavasta ei ollut lainkaan tietoa, olin joutua vakavaan onnettomuuteen. Työnjohtaja kiirehti paikalle, raapi korvallistaan ja sadatteli millä ihmeen ajalla kerkesin mukamas tuohon työvaiheeseen. Onneksi kaikki hyvin!
Kokenut peltiseppä oli kyllä oikeassa, kun mieleeni tuli jo uudet haasteet auto alalla. Kuorma-auton ajokorttikin tuli työn ohessa suoritettua. Siinä vaiheessa peltisepän työt oli jätettävä ja hakeuduttava uusille urille.
Mikäli lähtisin nyt pyrkimään Uudenkaupungin autotehtaalle töitä kyselemään, voisin pistää valitsijoiden näppiin Aarne Jäntin antaman työtodistuksen. Siitä voisivat nähdä mitä äijä osaa autoalalla, ”kokemusta on riittävästi ”.

Antti Kilkki
Kirjoittaja on Juvan entinen
nuorisosihteeri ja nykyinen
kirjoittaja ja kuvaaja.

Viikon kysymys

Miten Jukurit pärjää jääkiekon SM-liigan runkosarjassa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...