Luonteri on ’jäälle nousevien vesien järvi’

Luonteri on saanut erikoisen nimensä järven jäälle nousevista vesistä, jotka vanhan kansan sanastoissa olivat luonde. Metsänhoitaja
Suomen luonnonsuojeluliiton luontohelmeksi nimeämä norppavesi Luonteri on nimensä osalta varsin erikoinen järven nimi. Luonteri on varsin laaja Saimaan järvialue Mikkeliin kuuluvan Anttolan kirkonkylän ja Juvan välillä. Järvi on kooltaan 108 neliökilometriä. Jos sitä pidetään omana järvenä, se on Suomen järvien kokotilastossa sijalla 41.
Hyvin monet järvet Juvan sisämaasta laskevat Luonteriin, josta löytyy Saimaan altaan syvimpiä kohtia, jopa 70 metriä. Luonteria leimaavat lukuisat ja korkeatkin kallioiset rannat ja saaret. Saaria onkin yksin lukien 579 kpl.
Keskeisen osan saaret ovat nyt luonnonsuojelualueina. Luonteri kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja erityissuojelua vaativiin vesistöihin. Etelä-Savon seutukaavassa keskeinen osa Luonteria on merkitty arvokkaaksi vesistöalueeksi.
Se on hyvä vesiretkeilykohde arvokkaine vesistöineen ja runsaine palveluineen. Kirkkaat vedet houkuttelevat alueelle niin saimaannorppia kuin veneilijöitäkin. Luonteri on yksi Saiman norpan lisääntymisalueista. Juvan Hiidenmaa ja muut eteläiset kyläkunnat sijaitsevat sen rannoilla.

Paikannimenä Luonteri on erikoinen nimi, ainoa lajiaan. Nimi on kyllä kiinnostanut paikannimien tutkijoita. Se on ollut asiakirjoissa muodoissa Luonderi sälke v. 1747, Luonderivesi v. 1798, sitten Luonderi fjärd af Saimen noin 200 vuotta sitten, joskus myös Luondari. Paikallisessa kielessä nimeä on äännetty muodoissa Luontar(i), Luontarves.
Paksussa Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 on mainittu 8 000 paikannimeä. Niistä 4 700 nimelle on yritetty antaa jotain etymologista selitystä nimen sisällön osalta. Myös nimi Luonteri esitetään tuossa kirjassa Sami Suvirannan kirjoituksessa.
Mutta nimen Luonteri alkuperästä Suviranta ei osannut kirjoittaa selitystä. Arveli vain, että kun järvistä lähtevät jäät, se voi olla ’jäiden luomista’.
Mutta kyllä jokaisesta Suomen järvestä lähtevät jäät keväisin ennemmin tai myöhemmin, joten ’jäiden luominen’ ei voi missään olla järven nimen peruste. On oltava joku muu erikoisuus.

Virossa tehdyistä tarkoista paikannimien selityksistä löytyy tarkkoja selityksiä täällä oudoiksi tulleille paikannimille. Siellä murresanastoista löytyy vanha itämerensuomen kielen sana luonde. Se tarkoittaa viron sanoilla tõusuvesi jääl. Eli ’nousuvesi jäällä’.
Kun Luonterin monet kalliosaaret ovat niin korkeita, ne pysäyttävät pyryttävän lumen ja monin paikoin jäille kertyy paksuja lumikerroksia. Kun on kysymys syvästä järvestä, se pitää pitkään alkutalvesta sulia ’uveavantoja’. Niistä nousee runsaasti vesiä, leviten lumikerroksessa laajalle.
Kun jäät kovilla pakkasilla paukkuvat ja railoja halkeilee, niistä nousee vesiä pinnalla olevaan paksuun lumeen.

Vanha kansa on huomannut tämän jään pinnalle nousevien vesien erikoisuuden järvestä. Ja noista ’luonteistaan’ järvi on jo eräkaudella saanut nimen Luonteri.
Suomessa järvien nimissä on siellä täällä nimiä, joiden päätteenä on –ere (Koitere), –ari (Sonkari) ja –eri (Luonteri). Pääte tarkoittaa paikannimissä ’-järvi’, kuten kieliprofessorit jo ennestään ovat osanneet selittää.
Luonteri on siis ’jäälle nousevien vesien järvi’.

Ilmari Kosonen

Viikon kysymys

Olisiko kunnanvaltuuston pitänyt muuttaa veroprosentteja vuodelle 2019?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...