Juhlavuoden muistijälkiä

Vuosi 2017 on Juvan ja Suomen juhlavuosi.
Laulaessani Juvan laulua osana Kukkokoulun kevätjuhlaohjelmaa, en voinut olla pohtimatta, millaisen muiston tämä vuosi jättää nyt koulua käyvään sukupolveen.
Juvan Kukkokoulun kevätjuhla oli kokonaisuutena nidottu Juvan historian ja kylien ympärille. Ohjelma oli lasten esittämää ja ideoimaa. Siinä oli vahva juhlavuoden tuntu.

Työni kautta, mutta myös pienten lasten äitinä, koen, että tämä juhlavuosi tullaan muistamaan Juvalla myös suurista päätöksistä.
Uuden yhtenäiskoulun rakentamisesta on tehty päätös; koulusta, jossa tulevaisuudessa oppia saavat niin ala- kuin yläkoululaisetkin.
Istuessani oman esikoiseni eskarivuoden kevätjuhlassa siinä rakennuksessa, missä olin itse aloittanut koulunkäynnin yli 30 vuotta sitten, tunsin vahvasti historian havinan.
Nyt koulua käyvät lapset ja nuoret eivät ehkä ymmärrä, miten suuren historian lehden käännämme, kun uudet koulutilat otetaan aikanaan käyttöön.

Miettiessäni lapsiemme mieliin jäävää muistijälkeä juhlavuodesta, en voi olla palaamatta omiin muistoihini 25 vuoden taakse.
Tuolloin vuonna 1992 ensiesityksensä sai Ilkka Kuusiston säveltämä Kallio ja Elämänpuu -kantaatti, joka oli tilattu säveltäjältä Juvan 550-juhlavuoden kunniaksi.
Olin laulamassa kantaatin lapsikuoro-osuuksia Juvan Sinivarpusissa monen ikätoverini kanssa.
Tuolloin 25 vuotta sitten, en varmasti olisi osannut kuvitella, että nyt neljännesvuosisadan päästä, olen mukana juhlavuoden järjestelyissä, jotka omalta osaltaan edesauttavat tulevien sukupolvien muistijäljen syntymistä.
Koulun kevätjuhlassa vieraillessani sain varmuuden siitä, että niissä lapsissa, jotka esiintyivät tänä keväänä koulun kevätjuhlissa, löytyy tulevaisuuden Juvan juhlavuosien tekijöitä.
Pelkästään esiintyjien ilo ja itsevarmuus todistivat minulle, että tulevaisuuden juhlavuosien tekijät ovat jo kasvamassa.
He ovat lapsiamme ja lapsenlapsiamme.

Heidi Hänninen
Kirjoittaja on Juvan kunnan kehittämispäällikkö.