Vihatut vieraslajit

Kouluajoilta muistan opettajan kertoneen, että Tanskassa pyrittiin levittämään lupiinia merenrannoille. Lupiinikasvustoilla oli tarkoitus estää rannikoiden eroosiota. Suomessa ei vielä tuolloin 1960- luvulla lupiinia koettu haitalliseksi vieraslajiksi. Eipä tosin tuolloin taidettu edes tuntea sellaista käsitettä kuin haitallinen vieraslaji.
Toisin on tänä päivänä. Vieraslajeja vastaan käydään laajamittaista sotaa.

Euroopan unioni käyttää vuosittain 12 miljardia euroa vieraslajien torjuntaan. Itse olen joutunut tutustumaan lupiinin lisäksi kahteen muuhun tappolistalle joutuneeseen kasvikunnan edustajaan: Jättipalsamiin ja jättiputkeen.
Lupiini tai jättiputki eivät omassa elinpiirissäni ole juurikaan päässeet valtaaman alaa kanta-asukkailta, mutta jättipalsamilla on selvästi tarkoitus tehdä asuinympäristööni laajamittainen invaasio.
Jättipalsami on kotoisin Intian Himalajalta ja Suomeen se on tuotu 1800- luvun lopulla kasvitieteellisiin tarkoituksiin. Sitä ei missään kerrota, että kuinka kasvitieteelle pyhitetyt kasvit ovat onnistuneet karkaamaan ja leviämään ympäri valtakunnan Hangosta Lappiin.

Jättipalsami on tosi viekas valloittaja. Nimensä vastaisesti se tukeutuu alueelle kasvattamalla onnettoman pieniä kituliaita jälkeläisiä.
Mutta taimia on paljon ja vaikka ne kituliaita ovatkin niin alkavat näihin aikoihin kukkia ja ampuvat jonkin ajan kuluttua siemeniään ympäriinsä. Voi vain kuvitella, että jos antaa näiden kituliaiden maanvaltaajien kukkia rauhassa, niin muutaman vuoden kuluttua ympäristö täyttyy jättipalsameista, jotka valloittavat tienoon omiin tarkoituksiinsa ja silloin niitä on jo niin paljon, että on paras vain nostaa kädet pystyyn.

Isokokoinen palsami linkoaa siemeniään jopa noin seitsemän metri päähän ja yksi kasvi saattaa tuottaa liki tuhat siementä. Kyllä se on niin, että joskus on vain kovin vaikea ymmärtää luonnon aivoituksia ja tarkoitusperiä. Mihin tätä jättipalsamiakin muka tarvitaan?
Eivät sentään kaikki vieraslajit ole tappolistalla. Peruna ja tomaatti ovat kotoisin Etelä-Amerikasta ja kurkku Aasiasta, joten on niitä kelvollisiakin vieraslajeja.

Kari Kääriäinen
Kirjoittaja on Varkaudessa
asuva juvalaislähtöinen vaikuttaja.