Juvan sote-palvelut uudistuvat

Kunnanvaltuutettu ja valtuuston 1. varapuheenjohtaja Ari Rautio on esittänyt huolestuneisuutensa juvalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tilasta (Juvan Lehti 28.9.2017).
Muutokset ja uudistukset herättävät aina kysymyksiä ja on hienoa, että Rautio käy niistä keskustelua.
Juvan kunnan päättäjät ovat olleet esimerkillisen uudistuskykyisiä ja -haluisia jo yli 100 vuotta sitten, kun on ollut kysymys terveydenhuollon palveluista: Juvalle mm. valittiin oma kätilö vuonna 1882 ja kunnanlääkäri 1883 ensimmäisten maalaiskuntien joukossa koko Suomessa. Juvan terveyskeskuksen johtavien lääkäreiden kehittämisote viime vuosikymmeninä on saanut valtakunnallistakin tunnustusta.
Heidän ansiostaan kuntalaiset ovat saaneet nauttia lääkäripalveluista kotipaikkakunnalla, eikä keskussairaalan päivystyspalveluihin ole tarvinnut turvautua kuin hätätapauksissa.
Juvalaisille on varmasti ollut suuri muutos jo Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Essoten, synnytys, johon Juvan valtuutetut päättivät yksimielisyyden vallitessa lähteä mukaan. Synnytys on aina suuri ponnistus, ja samaan aikaan osui myös hyvinvointikeskuksen peruskorjaus.
Essote peri omistajakuntiensa ja entisen sairaanhoitopiirin sote-henkilöstön sekä osaamis- että mitoitusresurssit ja hyvät käytännöt, mutta myös valitettavat puutteet.
Omistajakunnat ovat asettaneet kuntayhtymälle tavoitteeksi vähentää vuotuisia menoja noin 12 miljoonaa euroa verrattuna ennakoituun kustannuskehitykseen vuoteen 2021 mennessä. Tämän edellytyksenä on noin 0,5 %:n vuosittainen tuottavuuden parantuminen.
Essoten korjattu talousarvio 2017 on rakentunut omistajakuntien vaatimukselle supistaa menoja jopa perustamissuunnitelmaa nopeammin. Talouden tasapainottamisohjelma on hyväksytty kuntayhtymän valtuustossa 15.6.2017. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tarkennetussa budjetissa pysyminen edellyttää vielä lisätoimenpiteitä.

Talouden haasteet, mutta vastuullisesti myös palvelujen tarpeet on tiedostettu sekä johdon ja henkilöstön keskuudessa että myös luottamushenkilöorganisaatiossa. Kehittämistyötä on tehty, ja toimintatapoja uudistetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että lähipalvelut voidaan säilyttää edelleen lähellä palvelun tarvitsijaa.
Näkyvimpiä muutoksia ovat olleet suunnitelmien mukaan marraskuussa alkava lääkäripäivystyksen laajeneminen lauantaille ja suun terveydenhuollon puhelinnumerojen yhdistäminen. Suun terveydenhuollon yhteinen ajanvarausnumero on esimerkkinä tekniikan mahdollistamasta kehityshankkeesta, jolloin asiakas saa yhteyden hammashoidon ajanvaraukseen tai voi jättää soittopyynnön, oli oman, paikallisen vastaanoton tilanne kuinka kuormittunut tai vajaamiehityksinen tahansa. Yhteisiä resursseja voidaan käyttää tasapuolisesti, ja asiakas saa hyvää palvelua asuinkunnasta riippumatta.
Hyvinvointikeskusten tuleva lauantaipäivystys on yllättäen noussut negatiivisena asiana julkisuuteen. Itse näkisin asian palvelujen parantumisena kuntalaisiin päin: nimenomaan lähipalvelujen saatavuus paranee eikä asiakkaan tarvitse matkustaa välttämättä Mikkeliin päivystykseen. Lääkärin vastaanotolle pääseminen lauantaina parantaa erityisesti työssäkäyvien palveluja. Samalla helpotetaan yhteisen päivystysvastaanoton ruuhkaa.
Rautio kiinnittää ansiokkaasti huomiota henkilökunnan jaksamiseen. Ymmärrettävästi päivystyksen laajeneminen edellyttää lääkäreiltä ja hoitohenkilökunnalta uusia työaikajärjestelyjä. Essotessa henkilöstön rekrytointiin panostetaan edelleen voimakkaasti ja lisäksi tullaan lähikuukausina vakinaistamaan huomattava määrä määräaikaisia työntekijöitä.
Yksi vähemmän näkyvä muutos Essotena toimimisesta on ollut se, että pystymme nyt paremmin hyödyntämään puolen maakunnan yhteisiä resursseja. Jatkuvasti kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon kulut pysyvät paremmin hallinnassa.
Yleensäkään toimintatapojen muutoksia ei hakata kiveen, vaan aina voidaan tehdä korjausliikkeitä parempaan suuntaan, jos tulevia vaikutuksia on arvioitu väärin.
Sairaalakampusten peruskorjausten keskellä ja väistötiloissa työskentely ja asiointi, niin Mikkelissä kuin Juvallakin, aiheuttaa varmasti omat haasteensa niin henkilökunnalle kuin potilaille.

Parempia puitteita odottaessa tärkeää olisi kuitenkin saavuttaa positiivinen, tulevaisuuden uskon ilmapiiri ja suhteuttaa tämän hetken vaikeuksia todella suuriin ongelmiin kotimaassa ja maailmalla.
Kaiken kaikkiaan, tuleva sote- ja maakuntauudistus ja jo lähitulevaisuudessa asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä mahdollistavat keskinäistä työnjakoa kehittämällä saada koko Etelä-Savon niukat sote-resurssit yhteiseen käyttöön.

Aira Kietäväinen
Hallituksen puheenjohtaja
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.