Työn ohessa opiskelun aloittava Heidi Hänninen: ”Koko elämä on oppimista”

Minusta piti tulla toimittaja. Kävin lukion jälkeen jopa tiedotusopin ja journalistiikan pääsykokeissakin, niitä kuitenkin läpäisemättä. Mietintä siitä, mikä minusta tulee isona, oli kova. Ennen toimittajan ammattia harkinnassa oli ollut utopistisiakin vaihtoehtoja kuten tilastotieteilijän ja oopperalaulajan urat.
Innostuksen lehtiin kirjoittamiseen sain jo nuorena. 13-vuotiaana minut valittiin silloisen JiiPee-lehden reportteriksi. Lehdessä julkaistuja juttujani oli useita; oli kirja-arvostelua, juttua TET-ajasta ja partiotoiminnasta.
Ensimmäisen juttuni Juvan Lehteen tein rippikoululeiristäni Israelissa. Olin käynyt toimituksessa juttelemassa juttuaiheestani ennen matkaa. Tekstiä syntyi, niinpä Juvan Lehti julkaisi juttuni koko sivun kokoisena kuvineen päivineen. Se tuntui 15-kesäisestä nuoresta hienolta ja juttu on edelleen tallessa.

Viime vuoden aikana Juvan Lehti julkaisi pari kolumnia, joiden aiheet sivusivat omaa juvalaista historiaani. Tämän vuoden alussa minulle tarjottiin mahdollisuutta olla mukana säännöllisesti kirjoittavien Juvan Lehden kolumnistien ringissä. On ollut hieno huomata, että vaikka minusta ei toimittajaa tullutkaan, kirjoittamista olen saanut jatkaa. Koen nykyisen työni mielekkäänä enkä vähiten siksi, että työ on monipuolista.
Muutama viikko sitten kävin lounaalla juvalaisessa ravintolassa. Silmiini osui vuoden 1967 Juvan Lehti, jota ryhdyin selaamaan. Lehti muuttui erityisen mielenkiintoiseksi, kun huomasin pienen jutun lukijapalstalta. Juttu oli kirjoitettu nimimerkillä; sillä samalla, jota juvalaislähtöinen äitini oli kertonut käyttäneensä kirjoittaessaan juttuja nuorempana. Viime viikolla käsiini osui samaisen vuoden toinen Juvan Lehti, jonka nimimerkki viittasi vahvasti äitini siskoon. Juvan Lehteen kirjoittamisen halun olen kai saanut jo äidinmaidosta.

Minusta ei tullut toimittajaa, vaan kauppatieteet veivät lopulta erävoiton. Muutaman yksityisessä yrityksessä tekemäni työvuoden jälkeen siirryin kuntasektorille kehittämään paikallista elinkeinotoimintaa. Tätä työtä olen vuosien saatossa saanut tehdä niin Rantasalmella, Sulkavalla kuin nyt Juvallakin. Elämä on vienyt omia polkujaan ja hyvä niin.
Yhteishaun aika on nyt. Monet peruskoulun ja lukion päättävät miettivät, kuten minä silloin parikymmentä vuotta sitten, mitä opiskella, minne hakea. Lohduttavaa on se, että koko elämä on oppimista.
Omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet kulkevat mukana koko elämän mukana. Päätinpä tässä minäkin jatkaa opintoja työn ohessa. Viestinnän opinnot ovat alkamassa ihan jo tällä viikolla.

Heidi Hänninen
Kirjoittaja on Juvan kunnan kehittämispäällikkö.

Viikon kysymys

Olisiko kunnanvaltuuston pitänyt muuttaa veroprosentteja vuodelle 2019?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...