Karhut tankkaavat talvella tyhjenneitä vatsojaan – riistakeskus muistuttaa, ettei karhuja saa kesyttää ruokkimalla

Talviunet on nukuttu, ja karhut ovat heränneet talviuniltaan. Niistä tehdäänkin paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan.
Juvan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Sihvonen sanoo, että mesikämmenistä on tehty noin huhtikuun puolen välin jälkeen melko runsaasti havaintoja. Ensimmäinen havainto karhun liikkeistä tehtiin Juvalla 22.4.

Sihvonen käy lävitse sähköiseen järjestelmään tulleita merkintöjä ja mainitsee, että esimerkiksi viikon 19 loppuun yltävän otannan mukaan eri puolilta Juvaa oli tehty 17 jälkihavaintoa karhuista. Jälkien kokoa mittaamalla on päätelty, onko kulkija ollut naaras vai uros ja minkä kokoinen.
Sihvonen kertoo, että karhuista on saatu myös näköhavaintoja. Esimerkiksi viime tiistaina Pohjois-Juvalla Karkeamaalla nähtiin emo kolmen erauspentunsa kanssa kaurapellossa syötävää hamuamassa. Niin ikään Nääringillä tallentui vapun aikoihin riistakameraan emo kahden erauspennun kanssa.
Sihvonen arvioi juvalaisen karhukannan suuruudeksi 15-20 yksilöä.

Suomen riistakeskus muistuttaa, ettei karhuja tule houkutella ravinnolla riistakameroiden kuvattavaksi, etteivät ne totu ihmisen hajuun.
Riistakeskuksen mukaan mökkeilykauden käynnistyessä on syytä muistaa huolellinen jätehuolto, niin mökkien kuin muidenkin rakennusten ympäristössä, sillä ruuantähteet ja houkuttelevat hajut vetävät karhuja puoleensa. Loukkupyytäjien tulee huolehtia, että kesäajaksi luontoon virittämättömänä jätetyt ansat ovat syötittömiä.

Karhujen havainnointi on arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja miehittämättömien kameroiden eteen onkin viime vuosina kävellyt satoja karhuja ympäri Suomea. Haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.
– Karhu on oppivainen eläin ja yhdistää nopeasti helpon ravinnon ihmisen hajuun, jolloin sen ihmisarkuus vähenee. Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää, Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta korostaa.

Karhukantaa arvioidaan lähinnä tehtyjen pentuehavaintojen perusteella. Siksi on tärkeää, että kaikki pentueita koskevat havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilöille.
Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan Suomessa elää 1 710–1 840 vuotta vanhempaa karhua.

Viikon kysymys

Kuinka usein keskimäärin saunot viikossa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä