Juva on Gottlund-fanin pyhiinvaelluspaikka – professori Heikki Laitinen toivoo kirjailijan maineeseen kohennusta

Heikki Laitinen vaikuttaa harmistuneelta, jopa närkästyneeltä. Muuten leppoisan oloinen, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnollakin huomioitu kansanmusiikin emeritusprofessori vaikuttaa lopen kyllästyneeltä siihen, millaisessa valossa kirjailija Carl Axel Gottlundia tänä päivänä tarkastellaan.
Laitisen mielestä on jokseenkin ymmärrettävää, ettei Gottlund nauti aikalaisensa, Kalevalan koonneen Elias Lönnrotin kaltaista arvostusta, mutta ansaitsisi silti osakseen huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.
– On tärkeää pohtia sitä, miksi Gottlundilla on muualla kuin Juvalla aika huono maine. Vielä 60-50 vuotta sitten häntä kunnioitettiin, mutta sitten tapahtui käänne. Se johtui pitkälti muutaman tutkijan tulkinnoista ja heidän esittämistään väitteistä liittyen muun muassa salakirjoituksella kirjoitettuihin seksikohtauksiin, Laitinen kommentoi
– Tulkintoja voitiin tehdä, koska Gottlundin alkuperäiset tekstit olivat vain harvojen saatavilla. Nyt on toisin, kun kansalliskirjaston nettisivujen kautta pääsee käsiksi kaikkeen Gottlundin teoksiin. Niitä voi jokainen ihan itse käydä lukemassa ja arvioimassa, miten asiat ovat, hän mainitsee.

Käytännössä Laitisen Gottlund-fanitus näkyy muun muassa hänen suhtautumisessaan Juvaan. Miehen omien sanojen mukaan Juva on hänelle pyhiinvaelluspaikka.
– Olemme käyneet täällä (Juvalla) vaimon kanssa monesti ihan vain siksi, että Gottlund on täältä kotoisin. Kaiken kaikkiaan Juva on se paikka Suomessa, missä Gottlundia kunnioitetaan. Metsäsuomalaisten keskuudessa Ruotsissa ja Norjassa häntä arvostetaan paljon, mutta hänen elämäntyönsä ansaitsisi arvostusta myös kotimaassa.
Gottlund-viikon lisäksi Laitinen toivoisi näkevänsä erilaisia tapoja nostaa esille muun muassa Gottlundin muusikkopuolta.
– Esimerkiksi Otavassa on nuottiliite, jossa on 20 sävelmää. Niistä 19 on perinnesävelmiä, mutta viimeinen on yksinlaulu nimeltä Anna-Maria. Se on suomennos yhdestä Sir Walter Scottin kirjoittaman Ivanhoen runosta, mutta ennen muuta se on ensimmäinen taidemusiikkisävellys, jossa on suomenkielinen teksti.

Lönnrotin ja Gottlundin elämän ja tuotannon eroista sekä yhtäläisyyksistä voit lukea lisää 5.7 ilmestyneestä Juvan Lehdestä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Ostaisitko lähiruokaa lähiruokakontista?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä