Aurinkorinteen sinikaarti kiristelee vastustajien hermoja – JiiKoo Ultras seisoo omien takana vaikeillakin hetkillä

– Selkä, varo selkä! Tää peli on meidän, Lappee on ihan seinässä!
Juvan urheilukentän ilta-auringossa kylpevässä rinteessä sinisiin pukeutunut joukkio huutaa kurkku vääränä ohjeita kentällä ravaaville JiiKoon pelaajille. Kotijoukkueen saadessa kulman rumpu hakkaa tahtia. Lappeen pelaajat saavat jatkuvasti kuulla ei niin maltillisia mielipiteitä omasta pelistään. Vastustajat ja tuomarit ihmettelevät vuorollaan: eihän Miesten Vitosesta tällaisia kannattajia pitäisi löytyä. Löytyypä kuitenkin, ja vieläpä Juvalta.

Aurinkorinteen omakseen vallannut ryhmä sai alkunsa tämän vuoden keväällä, kun JiiKoon riveissä pelannut Jesse Taivalantti loukkaantui. Vaikka pelit loppuivat tältä kesältä siihen, jäi miehellä vakaa halu auttaa joukkuetta jollakin muulla tavalla.
– Päätettiin sitten kavereiden kesken tehdä jotakin hiukan erilaista ja tuoda vähän jalkapallokulttuuria Juvalle, Taivalantti kertoo.
Niin sai alkunsa Juvan uudet jalkapallolähettiläät JiiKoo Ultras. Kannattajaryhmä on hakenut toimintaansa mallia soihtuineen, savuineen ja rumpuineen muun muassa keskieurooppalaisesta jalkapallokulttuurista, mutta Taivalantti ei liikaa halua assosioida ryhmää suuntaan tai toiseen.
– Tavoite on, että ei enää tarvitsisi puhua keski-eurooppalaisesta, vaan ihan suomalaisesta jalkapallokulttuurista, hän linjaa.

Neljällä hengellä startannut ryhmä on kauden aikana kasvanut kahdeksaan, joista monet ovat entisiä JiiKoon pelaajia. Loukkaantumiset ovat pistäneet Taivalantin lisäksi stopin monen muunkin Ultran pelaajauralle, mutta ”kahdennentoista pelaajan” roolissa kannattajat pääsevät yhä vaikuttamaan kentän tapahtumiin.
– Jessen loukkaantuminen poiki edes jotain hyvää, Ultriin kuuluva Aleksi Takkinen naureskelee.
Ultrat ovat kauden aikana olleet mukana jokaisessa JiiKoon kotipelissä. Vieraissakin on vierailtu kerran. Myös junnut ovat saaneet oman osansa Ultrien kannatuksesta.
– Ultrat olivat katsomassa poikien peliä ja sytyttivät savuja jokaisen maalin kohdalla. Kyllä pojat selvästi nauttivat ja vastustajaa vähän jännitti, valmentaja Mika Hyppönen kehuu.

Ehkä näkyvin aspekti ryhmän kannatuksessa ovat juurikin savut, joita ryhmä on tasaisin väliajoin sytytellyt. Vaikka tuomarit eivät ole olleet heitteistä kovin mielissään, on ryhmällä tarkoituksena tuoda niitä otteluihin myös jatkossakin.
– Ei tällä sarjatasolla pitäisi olla niiden kanssa niin tiukkaa, Taivalantti toteaa.
Finanssipulan takia savuja ei ole jokaiseen otteluun tuotu, mutta kauden viimeiseen kotiotteluun niitä olisi tarkoitus taas hankkia.
Kannatuslauluja ryhmä ei vielä ole kerennyt säveltämään. Sen sijaan omia on tuettu erilaisten kannatushuutojen avulla.
– Yksinkertaisia huutoja yksinkertaisilta miehiltä, Ultrista Mika Rasi vitsailee.
Huutoja on suunnattu myös vastustajille, mutta niitä ei erityisen kannatusluontoisiksi voi kuvailla. Takkisen mukaan vastustajan ihon alle on onnistuttu pääsemään hyvällä prosentilla.
– Ärräpäitä on lennellyt sekä pelin aikana että pelin jälkeen.

JiiKoon kausi on ollut tänä vuonna mollivoittoinen. Joukkue on sarjassaan toiseksi viimeisellä sijalla, kun kautta on jäljellä vain kolme peliä. Kannattajilla on luonnollisesti oma näkemyksensä siihen, miten kentän esityksiä voitaisiin viedä parempaan suuntaan.
– Puhepeliä pitäisi parantaa, Takkinen pohtii.
– Pitkään aikaan ei ole myöskään ollut hyvää maalintekijää, Rasi lisää.
Lopputuloksella ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi merkitystä. Omien takana seisotaan, tuli sitten voitto tai tappio.
– Ollaan joukkueen tukena niillä vaikeillakin hetkillä, siitä tässä on kyse, kannattajat vakuuttavat.
JiiKoo pelaa kauden viimeisen ottelunsa kotikentällä 8.9. Taivalantti toivoo mahdollisimman monen tulevan Ultrien mukaan kannattamaan JiiKoota voittoon.
– Aurinkorinteelle ovat kaikki tervetulleita.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kuinka usein keskimäärin saunot viikossa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä