Aasi ei ole hätähousun kotieläin – tyhmyrin maine on väärin ansaittu

Väänälän Iisakki on harkitseva 4-vuotias. Iisakki asuu Juvan Kuosmalassa. Se katsoo vierasta tyynesti, mutta uteliaasti eikä turhaan hötkyile, kun Iisakkia kuvataan.
Iisakki on täysi aasi, muttei mikään tyhmyyden perikuva, vaan viisas ja miettiväinen valkoinen aasi. Jos Iisakki olisi ihminen, sen ilmettä voisi sanoa pohdiskelevaksi.
Iisakki on aasiori ja elelee aasinpäiviään puolivuotiaan jälkeläisensä Alvarin kanssa Kuosmalassa. Heinäkuun lopulla Iisakki täytti neljä vuotta. Iisakin emäntä ja omistaja on Tytti Ståhle.

Juvan Kuosmalassa asuvalla Tytti Ståhlella on jo vuosien kokemus aaseista ja aasien hoidosta. Aasit ovat silminnähden viihtyneet savolaismaisemissa Juvalla.
Tytti Ståhle kuvailee aasia harkitsevaksi eläimeksi. Se ei ole hätäisen ja hosuvan ihmisen eläin, eikä aasi ole aasi – ainakaan älynlahjoiltaan. Aasin itsepäisyys kertoo vain sen vahvasta omasta tahdosta.
– Se on pikemminkin viisas eläin kuin sananlaskujen aasi. Se miettii ja pohtii, ennen kuin tekee. Aasi on kiltti ja ystävällinen eläin, jonka ehdoilla on mentävä. Jos se ei jotain halua tehdä, se ei sitä tee, Tytti Ståhle kuvailee.

Aasin tyhmyydestä tai jääräpäisyydestä on sarjakuvissa vaikka kuinka paljon tarinoita. Itse asiassa piirtäjien tyhmyydeksi mieltämä aasin käytös on peräisin eläimen harkitsevuudesta. Aasi ei mene paikkaan, joka on sen mielestä pelottava tai epäilyttävä.
Aasin ja hevosen käyttäytymisessä on yksi selkeä ero. Ero liittyy eläinten pakoreaktioon.
Kun hevonen pelästyy, se säntää karkuun ja katsoo taakseen vasta parin sadan metrin päässä.
Kun aasi pelästyy, se jää paikalleen ja kääntyy ensin katsomaan, mikä oli pelästyksen syy ja lähtee karkuun vasta, jos arvioi sen tarpeelliseksi.

Tytti Ståhle sanoo aasin ilmaisevan tunnetilansa korvillaan. Korvien asento kertoo, millaisessa tunnetilassa aasi on.
– Se tunnistaa omistajansa. Oman auton ääni on sille tuttu, ja se tulee mielellään morjestamaan ja puhuu aasia. Kun se puhuu aasia, se ilmaisee olevansa onnellinen ja tyytyväinen, Tytti Ståhle kertoo.
Hän ihastui aaseihin jo vuosia sitten messuilla. Hänellä on kasvatettavana myös poneja ja vuohia. Eläimet viihtyvät hyvin toistensa seurassa. Tosin aasi laumaeläimenä kaipaa seurakseen toisenkin aasin, jonka kanssa se voi keskustella.

Tytti Ståhle pitää aasia helppohoitoisena eläimenä. Se ei vaadi erikoisruokaa.
– Tosin aasin pystyy sairastuttamaan, jos sitä syöttää ”liian hyvin”. Sen ruokintaan on hyvä paneutua. Aasi on peräisin karuilta ja kivisiltä aroilta, eikä sen takia kaipaa monimutkaista ruokintaa.
Aasi tyytyy niukkaan ravintoon. Se syö muun muassa olkia. Oljessa ei ole lainkaan valkuaista, ja siinä on vähän sokeria ja proteiinia.
Liikaa ruokittu aasi kärsii suomalaisista elintasosairauksista. Ne lihoavat, jos niitä ruokitaan liikaa eivätkä ne saa riittävää liikuntaa.

Kesällä aasi laiduntaa ponien ja vuohien seurassa. Etelän kasvatti selviää hyvin myös Suomen talvesta. Talvella aasi viihtyy pihatossa ja kasvattaa itselleen talveksi talvikarvan.
– Kovalla pakkasella voin heittää aasille loimen selkään. Muuten se selviää pihatossa mainiosti, Ståhle sanoo.
Tytti Ståhle kuitenkin kertoo, että vesisateesta aasi ei pidä. Kuivien elinolojen eläimenä se hakeutuu mielellään sateen suojaan, mutta puhdasta vettä juomista varten aasille pitää olla tarjolla koko ajan. Aasi on juomavedestään tarkka.
– Sillä voi myös ratsastaa ja aasi oppii vetämään myös kärryjä, Tytti Ståhle kertoo.

Aasi on ihmisen vanhimpia kotieläimiä. Se kesytettiin jo 6000 vuotta sitten Pohjois-Afrikassa.
Kreikan ja Turkin vuoristoseuduilla aasia käytetään edelleen kantojuhtana sekä kuormien vetäjänä. Eurooppaan aasi tuli parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua luultavasti rypäleiden viljelyn mukana, ja sitä käytettiin viinitarhoilla rypälesadon kantojuhtana.

Viikon kysymys

Olisiko kunnanvaltuuston pitänyt muuttaa veroprosentteja vuodelle 2019?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...