Kaikkia ei saatu kotiin – yhteensä 484 juvalaista sotilasta antoi henkensä vapautemme puolesta, kentälle jäi 77 sodissa taistellutta Juvan miestä

Talvi- ja jatkosodassa isänmaatamme puolusti kaikkiaan yli 700 000 suomalaista, heistä lähes 100 000 oli naisia. Nuorimmat sotilaat olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja 55 000 sotaorpoa.
Sotiemme veteraanit pelastivat Suomen ja säilyttivät maamme itsenäisyyden. Silloin he olivat nuorukaisia tai nuoria naisia, nyt he ovat ikääntyneitä vanhuksia. Maassamme oli elokuun lopussa elossa Kelan tilastojen mukaan enää noin 11 400 rintamatunnuksen omaavaa veteraania, miehiä ja naisia. Vain vajaa divisioona yli puolen miljoonan miehen kenttäarmeijasta.

Juvan kunnasta saatujen tietojen mukaan Juvalla elää tätä kirjoitettaessa 13 rintamatunnuksen omaavaa veteraania, joista neljä on naisia.
Viime sodissamme kaatui tai menehtyi haavoihinsa pian sodan jälkeen yli 93 000 sotilasta. Talvisodassa kuoli noin 27 000, jatkosodassa 63 200 ja Lapin sodassa noin 2 900 miestä. Heistä ei koskaan tullut veteraaneja, he uhrasivat kalleimpansa, oman henkensä, jotta jälkipolvet voisivat elää vapaassa isänmaassa.
Suomi oli toisessa maailmansodassa ainoa sotaa käyvä maa, joka toi kaatuneet sotilaansa kotiseurakunnan multiin. Kaikkia ei kuitenkaan saatu kotiin. Osa sankarihaudoista on tyhjiä, niillä on vain hautakivi. Kadonnut sotilas siunattiin sankarihautaan kentälle jääneenä. Viime sodissamme katosi yli 10 000 sotilasta.

Taistelukentiltä on etsitty ja löydetty vainajien jäänteitä. Etsintä ja palautus kotimaahan perustuu Suomen ja Venäjän väliseen, vuonna 1992 solmittuun valtiosopimukseen. Löydetyn vainajan jäänteet tunnistetaan DNA:n avulla. Pelkkä tuntolevy ei ole riittävän luotettava tunnistusväline. Etsinnöissä on löydetty noin 1300 suomalaisen sotilaan jäänteet. Näistä vain 370 on kyetty luotettavasti tunnistamaan.
Juvalaisen alikersantin Kauko Virosen tuntolevy ja sen perusteella hänen jäänteensä löytyivät vuonna 2003 Talin-Ihantalan maastosta ja tunnistettiin Eino-veljen dna:n avulla. Näin Kauko Vironen pääsi kotiseurakuntansa multiin 60 vuotta kaatumisensa jälkeen.
Kansallisarkiston tietokannasta Suomen sodissa 1939 – 1945 menehtyneet löytyy kaikkiaan 77 kaatunutta, joilla Juva oli joko syntymäkunta, kotikunta, asuinkunta, kuolinkunta tai hautauskunta ja joiden menehtymisluokka on joko 1) siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut tai 2) kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi.
Heistä syntyperäisiä juvalaisia on 66. Kentälle jääneitä on 37 ja kadonneita 40. Osa on siunattu kentälle jääneinä Juvalle, osa omaisten toivomuksesta sotilaan tai hänen omaistensa silloiseen asuinkuntaan.

Talvisodassa katosi 20 juvalaista ja 16 siunattiin kentälle jääneinä. Eniten juvalaisia, yhteensä 21 JR 37:n riveissä taistellutta sotilasta jäi kentälle Impilahdella. Suurin osa heistä katosi Ruhtinaanmäen taisteluissa. Juvan kokonaistappiot Laatokan koillispuolen mottitaisteluissa olivat yli 40 sotilasta. Korpiselän suunta, varsinkin Särkijärvi ja Ägläjärvi olivat myös kohtalokkaita; siellä kaatui yli 20 Er.P 112:n riveissä taistellutta juvalaista.

 

Äyräpään harjun taisteluhautoja nyt, taustalla Vuoksi ja sen takana Vuosalmi.

 

Jatkosodassa katosi 20 ja kentälle jääneinä siunattiin 21 juvalaista. Eniten juvalaisia jäi kentälle suurissa torjuntataisteluissa kesällä 1944. Valkeasaaressa, missä Suomen pääasema murtui hirvittävässä tulimyrskyssä 10.6.1944, katosi samana päivänä viisi JR 1:n riveissä taistellutta juvalaista. Eniten, kaikkiaan kahdeksan juvalaista jäi kentälle Äyräpään – Vuosalmen taisteluissa. Siiranmäessä kentälle jäi viisi. Äyräpään taisteluissa Juva menetti lähes 30 ja Siiranmäessäkin 11 JR 7:n ja JR 49:n riveissä taistellutta miestä.

Hiitolan valtaus elokuun alussa 1941 oli tuhoisa. Juvalaisten kokonaistappiot olivat kaikkiaan 44 miestä, mutta yhtä lukuun ottamatta kaatuneet saatiin kotiin. Muita kohtalokaita taisteluita olivat mm. hyökkäysvaiheen taistelut Parikkalan Tyrjässä sekä Muolaassa; molemmissa menetettiin toistakymmentä juvalaista. Lapin sodan uhrit jäivät vajaaseen kymmeneen.

Kahta lukuun ottamatta kaikki 77 kadonnutta tai kentälle jäänyttä olivat maavoimien miehiä.
Ylimatruusi Erkki Paunonen hukkui panssarilaiva Ilmarisen ajettua miinaan ja upottua Utön edustalla 13.9.1941. Kapteeni Heikki Kalaja oli ilmavoimien miehiä. Hän katosi 16.9.1941.
Myöhemmin saatiin selville, että hän oli hyökännyt Hawker Hurricane -hävittäjällään viholliskolonnan kimppuun Rukajärven itäpuolella, mutta oli törmännyt puiden latvoihin ja syöksynyt maahan.
Vain yksi juvalainen, korpraali Aaro Kuuva kuoli sotavankeudessa. Hän jäi vangiksi Ensossa ja kuoli Jelabugassa Neuvostoliitossa.

 

Äyräpään harju vuonna 1941.

 

Juvalaisia kaatui monissa taisteluissa Karjalan kannaksella, Laatokan Karjalassa ja Itä-Karjalassa. Edellä on mainittu kohtalokkaimmat taistelut. Tarkat menetykset – haavoihinsa kuolleet mukaan luettuina – pitäisi selvittää kantakorttien avulla, koska Kansallisarkiston tiedoista puuttuu monien menehtyneiden haavoittumispaikat.
Kansallisarkiston tiedoissa on 306 sankarivainajaa, joilla Juva oli joko syntymäkunta, kotikunta, asuinkunta, kuolinkunta tai hautauskunta ja joiden menehtymisluokka on ”kaatui, siunattu ja haudattu”. Sata sankarivainajaa on merkinnällä ”kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu”. He ovat kuolleet joko kenttäsairaalassa tai sotasairaalassa. Nämä 406 kaatunutta saatiin kotiin, mutta kaikkia ei ole haudattu Juvalle.
Juvan seurakunnan vainajaluettelon mukaan Juvan sankarihautoihin on siunattu 119 talvisodassa ja 302 jatkosodassa kaatunutta eli yhteensä 421 sankarivainajaa. Kadonneina on siunattu 33 ja kentälle jääneinä 28 sotilasta. Juvan sankarihautausmaalla on siten 60 tyhjää hautaa, joilla on vain ”kukkivat kummut”.
Sota-aika vaati myös muita uhreja. Kaikki eivät menehtyneet vihollisen luoteihin. Kansallisarkistosta löytyy vielä 48 juvalaista merkinnällä ”kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva”. Suurin osa näistä miehistä on kuollut sairaalassa. Kuolinsyytä ei ole merkitty julkiseen tietokantaan. Heistä 31 on haudattu Juvalle.
Juva antoi raskaan uhrin isänmaalle: Yhteensä 484 sotilasta antoi henkensä vapautemme puolesta. He ovat sankarivainajia, heistä on jäljellä vain muistot ja kukkivat kummut. Heidän muistonsa on ikuinen.

 

Lähteet: Arkistolaitos: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/, Hyvönen Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1939 – 1944 (Apali Oy 2001), Leskinen Jari – Juutilainen Antti: Jatkosodan pikkujättiläinen (WSOY 2006).

 

Surun risti (Murheen risti) sijaitsee Venäjällä Impilahden Koirinojalla.

Lue myös Juvan Lehden pääkirjoitus 5.12:
https://www.juvanlehti.fi/2018/12/05/paakirjoitus-siksi-etta-kaikki-muistaisivat/

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Pitäisikö koulupäivien alkamista siirtää myöhemmäksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...