Kunta esitteli tulevien vuosien taloussuunnitelmaa – investoinneissa tapahtuu piikki vuonna 2020

Juvalla on edessä isojen rakennushankkeiden vuodet aina vuoteen 2021 saakka.
Ensi vuonna kunta investoi runsaat 2 miljoonaa euroa, ja summasta runsaat 1,3 miljoona euroa käytetään koulukampuksen viereen tulevaan liikuntahalliin.
Investoinneissa on piikki vuonna 2020, jolloin rakennetaan noin 6 miljoonalla eurolla. Summa koostuu muun muassa liikuntahallin, koulukampuksen kalustamisen ja jätevedenpuhdistamon kustannuksista. Lisäksi Viitostien rakentamiseen kunta on varautunut vuonna 2020 700 000 eurolla.
Rakentamisen vilkkaat vuodet jatkuvat kunnanhallituksen hyväksymän taloussuunnitelman mukaan vuoteen 2021, jolloin investointeihin käytetään runsaat 3,6 miljoonaa euroa. Sen vuoden iso hanke on valtatie 5:n rakentamiseen liittyvät kunnan osuudet. Kunnan osuus valtatierakentamisesta on noin 1,3 miljoonaa euroa.

Viime viikon perjantaina esitelty vuosien 2019-2021 taloussuunnitelma ja vuoden 2019 budjetti pitävät sisällään sen, että kunta satsaa merkittävästi lapsiin ja nuoriin. Kärkihanke on koulukampus, johon liittyvät liikuntahallin lisäksi päiväkoti, yhtenäiskoulu ja lukio. Rakennustöihin päästänee vuoden 2019 maaliskuussa.
– Uskomme, että se on omiaan houkuttelemaan kuntaamme myös lapsiperheitä, sillä pian meillä on nykyaikaiset, terveelliset ja turvalliset tilat, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen (kesk.).
Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Ari Rautio (sd.) ja hallituksen jäsen Aila Asikainen (kd.) yhtyivät Hännisen mielipiteeseen, mutta tahtoisivat satsata lapsiperheisiin vieläkin enemmän.

Juvalla tehtiin muun muassa kristillisten, kokoomuslaisten ja sosialidemokraattien valtuustoaloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, mutta se ei johtanut toimenpiteisiin. Rautio haluaisi, että asia vielä otettaisiin esille.
– Jonkinlainen kunnollinen tsekkaus olisi paikallaan. Koulukampuksen rakentaminen on hyvä satsaus, mutta jos sen lisäksi olisi otettu maksuton varhaiskasvatus, silloin olisimme olleet aivan kärjessä Etelä-Savossa.
– Nyt Mikkeli näyttää suunnittelevan maksutonta varhaiskasavatusta, ja monet muutkin kunnat näyttävät tekevän samanlaisia ratkaisuja. Meillä asia laitettiin ”vintille” ja todettiin, että emme tarvitse sitä.
Jaakko Hänninen huomautti, että valtuustoaloitetta käsiteltiin lautakunnassa, ja laskelman mukaan ratkaisun kokonaistaloudellinen vaikutus olisi ollut 700 000 euroa.
– Painotus oli, että kunta satsaa nyt olosuhteisiin eli turvallisiin ja terveellisiin tiloihin, ja se on nähtävä hyvänä vastaantulona lapsiperheille.
Aila Asikainen muistutti, että valtio on käynyt lapsiperheiden kukkarolla: verotus on kiristynyt ja lapsilisiä leikattu. Maksuton varhaiskasvatus olisi kädenojennus perheille.

Jaakko Hännisen mukaan siinä vaiheessa kun selvisi, että koulutilat ovat kelvottomat, juvalaiset olivat melko yksimielisesti sitä mieltä, että uusien tilojen saamiseksi ollaan valmiita jopa veronkorotuksiin. Kunta nostikin tuloveroprosenttia.
– Tärkeä seikka on sekin, että meillä luottamushenkilöillä on vastuu taloudesta, ja uuden koulukampuksen myötä käyttötalouteen tulee joka vuosi 1,5 miljoonan lisämenot. Jos varhaiskasvatus olisi laitettu maksuttomaksi, se olisi merkinnyt 700 000 euroa lisää käyttömenoihin.
Hännisen mukaan se olisi tiputtanut kunnan vuosikatteen miinukselle eli kunnan rahavarat eivät enää riittäisi poistoihin, vaan olisi joutunut alijäämäisten tilinpäätösten tielle. Hän myös muistutti, että jo nykyään varhaiskasvatuksessa on niin sanottu 0-luokka eli pienituloiset on vapautettu maksuista.
– Jos varhaiskasvatusmaksu poistettaisiin, se olisi käytännössä tulonsiirto hyvätuloisille, hän mainitsi.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hänninen totesi, että kaiken kaikkiaan budjetin ja taloussuunnitelman laadinta sujui hyvin. Matkan varrella ei luottamushenkilökäsittelyssä hallituksessa tehty numeraalisia muutoksia lukuunottamatta Kiinteistö Oy Lammentaustan avustamiseen liittyviä kuluja. Kunta omistaa vuokrataloyhtiön, ja yhtiön tervehdyttäminen vaatii omistajalta rahaa.
– Ensi vuoden budjetti on hieman ylijäämäinen ja synnytetty ilman mitään kikkailuja ja vääntöjä. Budjetti on siinä mielessä terve, että kuntataloudessa investoinnit eivät saisi olla isommat kuin poistot, ja ne molemmat ovat ensi vuonna 2 miljoonan euron luokkaa.
– Tämän vuoden jälkeen kunnalla on kertyneitä ylijäämiä viitisen miljoonaa euroa. Kun ajatellaan lähivuosia, niin ylijäämää saatetaan joutua hiomaan pienemmälle tasolla, Hänninen arvioi.

Investointien lisäksi juvalaista kuntataloutta haastaa ensi vuonna ja myös lähivuosina väestökehitys. Juvalla oli lokakuun lopussa 6 248 asukasta, kun viime vuoden vaihteessa väkiluku oli 6 334.
Viime vuosina Juvalle on syntynyt vuosittain nelisenkymmentä vauvaa, ja väestökehityksellä vaikutuksena muun muassa valtionosuuksiin ja verotuloihin.
Kunta arvioi Kuntaliiton laskelmiin perustuen, että verotulot kasvavat ensi vuonna vajaalla miljoonalla eurolla. Verotulototeuma on kiinni kansantalouden kehityksestä.

Kunnanjohtaja Mervi Simoska sanoi, että kunnanhallituksen hyväksymä budjetti ja taloussuunnitelma näyttävät hyvältä.
– Toteutus vaatii jatkossakin hyvää yhteistyötä, että pysymme siinä, mitä on suunniteltu.
Hän muistutti, että yleensäkään kuntapuolen taloustilanne ei ole muuttumassa helpommaksi.
– Juvan päättäjiä täytyy kehua siinä, että monessa kunnassa etsitään paraikaa säästökohteita. Juvalla ymmärretään, että taloutta pitää katsoa pidemmällä tähtäimellä, ja kesken vuoden ei voida ruveta keksimään uusia juttuja, koska sitten pitäisi tietää mistä karsitaan. Rahapuuta meillä ei valitettavasti ole.
Aila Asikainen kiitti virkakuntaa ja luottamushenkilöitä hyvin valmistellusta taloussuunnittelusta.
– Kunnalla ovat asiat hallinnassa, vaikka onkin isoja asioita tulossa. Budjetti on rakennettu hyvässä hengessä, ja asiat on valmisteltu oikealla tavalla. Tässä työskentelyssä on ollut hyvä olla mukana.

2 kommenttia aiheesta “Kunta esitteli tulevien vuosien taloussuunnitelmaa – investoinneissa tapahtuu piikki vuonna 2020

  • 6.12.2018 at 16:38
    Permalink

    Juvan päättäjien olisi hyvä ruveta keksimään hankkeita millä saataisiin juvalle työpaikkoja ja teollisuutta ,ettei kohta kaikki liiketilat tyhjänä kirkolla eikä kunnassa asukkaita ei tänne kukaan muuta jos ei ole töitä ,kouluja rakennetaan kovaa vauhtia joka kirkon kylään.

    Reply
  • 7.12.2018 at 20:21
    Permalink

    Etelä-Savossa on neljänneksi huonoin talouskasvu Suomen maakunnissa, ei minulla muuta. Että näyttää aika huonolta tämän paikan työpaikkojen lisäykset ja muutkin. Täälläkin aletaan kuulema purkamaan parin vuoden päästä kerrostalojakin, kun ovat niin tyhjinä.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Pitäisikö koulupäivien alkamista siirtää myöhemmäksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...