0

Heikki Laukkasen puheenvuoro: ”Punainen viiva” vedettiin ensi kerran 100 vuotta sitten

Joulukuun alussa vuonna 1918 pidettiin Juvalla ensimmäiset kunnallisvaalit yleisellä ja yhtenäisellä äänioikeudella. Eduskuntavaaleissa tuo uudistus toteutui jo 1907 vaaleissa. Uusi valittu valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran Juvalla joulunaatonaattona 1918.
Pitäjänkokoukset olivat vuosisatojen aikana hoitaneet yhteisön asioita kirkon yhteydessä 1860-luvulle asti. Juvallakin vuonna 1869 alkaen kunnallishallinto on toiminut sitten seurakunnasta erillisenä. Valtuusto valittiin pitäjänkokouksessa ensimmäisen kerran vuonna 1911. Äänioikeus perustui käytännössä veromaksuun vielä vuoteen 1918 asti. Äänioikeus oli siten vain noin kymmenellä prosentilla väestöstä.

Kunnallisvaalilaki ja kahdeksan tunnin työaikana säädettiin dramaattisissa oloissa seuraavana aamuyönä, kun edellisenä iltana 15.11.1917 eduskunta oli päättänyt julistautua korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa. Saman yön aikana työväenkaartien keskusneuvosto päätti käynnistää vallankumouksen ja aamulla perua sen yhden äänen enemmistöllä.
Kunnallisen demokratian toteuttaminen oli silloin todella polttava kysymys. Maassa oli voimakas pula elintarvikkeista ja kasvava työttömyys. Venäjän sekasortoinen tilanne sotki ja osin katkaisi maailman sodan oloissa Suomen viennin ja tuonnin. Maaomistuskysymykset olivat ratkaisematta ja Juvallakin oli erittäin suuri tilaton väestö.

Kahdeksantuntinen työpäivä ja kunnallislaki olivat yritys suurlakon aikana saada kahtiajakautunut kansa palaamaan yhteiseen pöytään. Kuntalakia oli yritetty demokratisoida jo useamman kerran. Ensimmäinen yritys tehtiin 1907 uuden yksikamarisen eduskunnan käynnistyessä, mutta keisari ei ollut lakia vahvistanut. Edellinen yritys oli kesällä 1917, mutta sekään ei tullut voimaan, koska Venäjän väliaikainen hallitus kumosi heinäkuun valtalain ja hajotti eduskunnan elokuun alussa.
Kuntalain uudistaminen oli vuoden 1917 lokakuun eduskuntavaalien keskeinen vaatimus. Suurin osa kansasta ei voinut vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja monet ongelmat kasaantuivat harvainvaltaiseen paikallishallintoon.
Lain mukaiset kuntavaalit oli tarkoitus pitää maaliskuulla vuonna 1918, mutta ne siirtyivät sisällissodan vuoksi joulukuulle. Joulukuun 4 päivän jälkeen vaaleja pidettiin eri kunnissa joulu- tammikuulla.

Juvalla vaalit olivat heti, kun ne oli mahdollista pitää. Ne pidettiin kaksipäiväisinä joulukuun alussa. Vaikka alkuvuodesta oltiin sisällissodassa aseet kädessä, oli todella tärkeää, että loppuvuodesta paikallistasolla demokratian vahvistamisella siirryttiin itsenäisessä Suomessa uuteen vaiheeseen. Eduskunnan osalta vaalit pidettiin keväällä 1919.
Samaan aikaan joulukuun alussa, kun Juvalla kuntavaaleissa äänestettiin, saksalaiset joukot poistuivat maasta. Maata hallitsi ns. tynkäeduskunta, josta sosialistit puuttuivat. Kuningasseikkailu päättyi Saksan häviöön sodassa ja valtionhoitaja Svinhufvud joutui eroamaan saksalaissuuntauksen takia. Mannerheim tuli tilalle valtiohoitajaksi kesään 1919 asti. Juvan suurin menossa oleva hanke oli Tirrolanmäelle vielä nytkin pystyssä olevan vaivaistalon-kunnalliskodin rakentaminen.

Vaalit olivat listavaalit. Juvalla saattoi äänestää kolmea listaa. Kaksi listaa oli porvareilta samoja henkilöitä vähän eri järjestyksessä ja yksi lista sosialisteilta. Silloin ei äänestetty henkilöä niin kuin nyt, vaan annettiin ääni listalle, vedettiin ”punainen viiva”.
Valtuutetut valittiin kolmeksi vuodeksi, ja vuosittain oli erovuorossa kolmasosa. Joka vuosi pidettiin kuntavaalit. Vain kaksi naista oli ehdokkaana valtuustoon, sosialistien listalla ei yhtään naista. Tilintarkastajat valittiin suoralla vaalilla samassa yhteydessä.
Ensimmäiseen valtuustoon sosialistit saivat 16 paikkaa ja porvaripuoli 14 paikkaa. Tämä vastasi Juvalla syksyn 1917 eduskuntavaalien voimasuhteita kohtuullisen hyvin. Tämä jatkui Juvalla pitkään.

Monet naapurikuntien valtuustot saivat myös sosialistienemmistön. Juvallakin niin kuin monessa muussakin kunnassa istui nyt valtuustossa sisällissodan voittajia ja hävinneitä. Rangaistusten kohteena olleet punakaartilaiset eivät saaneet osallistua vaaleihin äänestäjinä eikä ehdokkaana.
Uusi valtuusto piti järjestäytymiskokouksen 23.12.1918. Tärkeimmät asiat olivat henkilövalinnat. Valtuuston puheenjohtajasta tuli tiukka äänestys.
Ehdokkaina olivat vanhan valtuuston puheenjohtaja kauppias Albin Kaasinen ja työmies Oskar Kaipainen. Yksi porvareiden valtuutettu oli unohtunut kutsua kokoukseen ja yksi äänesti lippuäänestyksessä. Asia piti olla selvä, mutta äänet menivät tasan. Jonkun tai joidenkin piti ylittää puolueraja.
Puheenjohtajuus ratkesi sitten arvalla. Valituksi vuodelle 1919 tuli työmies Oskar Kaipainen. Valta vaihtui Juvalla vaalien seurauksena. Sosialistit olivat pitkään suurin puolue Juvalla.

Uusilla valtuutetuilla oli heti edessä kova arki. Maanomistus- ja maanvuokrausasiat olivat retuperällä. Elintarvikkeista oli pulaa ja niitä säännösteltiin. Sodan jälkeen moni eli äärimmäisessä puutteessa, ja lapsille oli kiire rakentaa kansakouluja.
Kunnassa ei mikään ryhmä ollut oppositiossa. Nyt kaikki ryhmät olivat mukana ratkomassa ongelmia ja niiden oli yrittävä sovitella asioita – haettava yhteisiä ratkaisuja.
Kunnallishallinto on ollut perusta, jolle eri väestönryhmien välinen yhteistyö on sadan vuoden aikana rakentunut. Se on yhteistä tekemistä, yhteistä vastuuta kotikunnasta ja sen ihmisistä. Yhteistyö kunnissa edesauttoi kansakunnan eheytymistä ja samalla varmisti kansanvallan voiton 1930-luvulla.
Demokratian säilyminen loi itsenäisyydelle vahvan pohjan. Sisällissodan jälkeisen paikallishallinnon luominen on edelleen suomalainen viestituote maailman levottomille alueille.
Tätä sataa vuotta kannattaa juhlia.

 

Heikki Laukkanen
Kirjoittaja on juvalainen kunnallisneuvos ja historianharrastaja.

Viikon kysymys

Mitä mieltä olet jouluvaloista, joita ihmiset ripustelevat pihoihin, ikkunapieliin ja mitä moninaisempiin paikkoihin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...