0

Mielipide: Ymmärretäänkö meillä eliniän todellisia haasteita?

Viime viikkoina on käyty valtakunnassa vilkasta keskustelua ikäihmisten hoidon tasosta. Keskustelua seuranneena on todettava, että se on ollut todella tarpeen, sillä niin räikeitä epäkohtia on tullut esiin. Ilman kriittistä keskustelua ja sen seurauksena korjaavia toimenpiteitä asiat eivät nykyyhteiskunnanssa etene.
On toki viime vuosina vanhustenhoitoa kehitetty eri tavoin. Vanhuspalvelulaki säädettiin vuonna 2012. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamisesksi ja palvelujen parantamiseksi uudistettiin vuonna 2017.
Siitä huolimatta ollaan tällä hetkellä turbulenssissa. On selvää, että lait ja ohjeistukset on tehty noudatettaviksi. Noudattaminen ei saa jäädä uskon, toivon eikä pelkän luottamuksen varaan. Tarvitaan valvontaa, mutta myös lainsäädännön uudistamista.

Kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan tulee nousemaan, jos lisärahaa ei saada. Vanhusten hoivan ja asumisen todelliset haasteet ovat häviämässä ideologia edellä käyv ään mitoituskeskusteluun ja estäneet näkemästä vielä synkemmät tulevaisuuden näkymät.
Menneiden vuosikymmenten laitosmaisten vanhainkotien monen hengen huoneet ovat onneksi historiaa. Omaishoideon monet haasteet, etenkin omaishoitajien jaksamiskyky, ovat nousseet myös hallituksen agendalle.
Emme saa unohtaa, että ilman heitä, itsekin ikääntyneitä puolisoita ja lähiomaisia olisimme vanhusten hoidossa huutavassa hukassa.

Väestön ikääntymisluvut ovat dramaattiset. Hyvinvointivaltiomme taloudessa se on jo ennennäkemätön päälle putoava haaste.
Yli 65-vuotiaiden lukumääärä (noin 1,2 miljoonaa vuonna 2018 ) tulee 2065 mennessä kasvamaan noin 550 000 henkilöllä. Lasten määrä vähenee 60 000:lla ja työikäisten määrä noin 40 000 henkilöllä.
Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu selittyy osaltaan pidentyvällä elinajanodotteella. Kun 1971 syntyneen lapsen elinajanodote on noin 70 vuotta, 2016 syntyneellä se oli jo 81 vuotta.

Suomen väestöllinen huoltosuhde – lasten ja eläkeikäisten suhde työikäiseen väestöön nähden – oli Tilastokeskuksen mukaan 60,1 prosenttia vuonna 2017.
Nyt viimeistään tulisi kansan, eikä vain päättäjien herätä huoltosuhteen dramaattiseen näkymään. Vuonna 2032 huoltosuhde ylittää 70 prosentin rajan. Se säilyy melko vakaasti näissä lukemissa 2040-luvun lopulle, mutta alkaa kasvaa ripeästi 2050-luvulla. Ennusteen viimeisenä vuonna 2065 sen arvioidaan olevan jo 77 prosenttia.
Ei riitä lapsiluvun kasvattaminen, ei työllistämisen nostaminen eikä ikäihmisten omatoimisuuden lisääntyminen. Ilman eläkeiän nostamista ja/tai työperäistä maahanmuuttoa emme tule tästä selviämään.

Risto Löppönen
Kansallinen senioriliitto ry, varapuheenjohtaja
Juvan Vanhaintuki ry, hallituksen puheenjohtaja
Juva

Kirjoita Juvan Lehteen!
Kirjoita mielipiteesi jostakin ajankohtaisesta asiasta.
Tekstin mitta mielellään enimmillään 3 000 merkkiä välilyönteinen.
Suosimme omalla nimellä kirjoittamista, mutta julkaisemme myös nimimerkkikirjoituksia.
Liitä aina mukaan yhteystietosi, ne jäävät vain toimituksen tietoon.
Kirjoita sähköpostilla toimitus@juvanlehti.fi tai kirjepostilla Juvan Lehti/Lukijan mielipide, Piikkiläntie 2-4, 51900 Juva.

Viikon kysymys

Mitä mieltä olet jouluvaloista, joita ihmiset ripustelevat pihoihin, ikkunapieliin ja mitä moninaisempiin paikkoihin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...