0

Puheenvuoro: Juva sai oman kansanedustajan sata vuotta sitten – kaikkiaan Juvalta on valittu neljä edustajaa Arkadianmäelle

Kansanedustajavaalit pidettiin 1-3. maaliskuuta 1919. Valtionhoitaja Mannerheim oli hajottanut vuoden 1918 lopussa lokakuussa 1917 valitun eduskunnan ja julistanut uudet vaalit.
Eduskunta oli sisällissodan jälkeen kokoontunut ns. ”tynkä-eduskuntana”, jossa sosialisteja edusti vain yksi kansanedustaja 92 valitusta. Kansanedustajia oli kuollut sisällissodassa ja teloitettu sodan jälkeen noin 30, ja yli 30 heistä oli paennut Venäjälle. Pääosa Venäjälle paenneista teloitettiin 1930–luvulla Stalinin puhdistuksissa.

Länsivallat edellyttivät ennen Suomen itsenäisyyden tunnustamista uusien eduskuntavaalien järjestämistä. Edellisenä syksynä tynkäeduskunnan enemmistö suuntasi Saksaan ja valitsi sieltä kuninkaan. Tämä linja koki haaksirikon Saksan hävitessä maailmansodan ja antautuessa marraskuussa 1918.
Väestön ikärakenne oli nuori vuonna 1919, vain 46 prosentilla väestöstä oli äänioikeus. Toki sitä laski se, että lähinnä sisällissodan vuoksi noin 15 prosenttia vaali-ikäisistä oli ilman äänioikeutta.
Suomalainen puoluekenttä ryhmittyi vaaleihin uudelleen. Jakava tekijä oikeistossa oli suhtautuminen tasavaltaiseen hallitusmuotoon. Kokoomus ja pääosa RKP:tä olivat kuningaspuolueita. Edistys, Maalaisliitto ja Sosialidemokraatit olivat tasavallan kannalla.
Tämä kiista ratkaistiin vaalien tulosten perusteella, kun Suomi sai heinäkuussa 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon. Sen kirjoittajasta K.J. Stålbergista tuli ensimmäinen tasavallan presidentti.
Ratkaisu oli maalle itsenäisyyden kannalta tärkeä, koska osa oikeistoa Mannerheimin johdolla olisi halunnut hyökätä Pietariin bolsevikkien kukistamiseksi.
Tämän hyökkäysretken etsi eduskunnan tasavaltainen enemmistö.
Vaalit käyntiin oloissa, joissa sisällissodan jälkiselvittely oli käynnissä. Maassa oli kova elintarvikepula ja elintarvikkeita säännösteltiin, työttömyys oli korkea ja maan ulkomaankauppa oli pitkään sotatilan vuoksi ollut pysähdyksissä.
Ehdokkaita Mikkelin läänissä asetti neljä vaaliliittoa: Edistyksellisten tasavaltalaisten liitto, Kansallisen kokoomuksen vaaliliitto, Sosialidemokraattien vaaliliitto sekä Maalaisliitto. Juvalta oli ehdokkaita kolmessa ensimmäisen liiton listoilla – Maalaisliitolla ei ollut ehdokasta.

Edistyspuolueen listalla oli Juvalta Taskilan isäntä Vili Taskinen ( synt. 1874). Hän oli valittu jo ennen itsenäistymistä vuonna 1916 eduskuntavaaleissa nuorsuomalaisena kansanedustajaksi.
Tämä eduskunta käytännössä toimi vain 4.4. –31.10.1917 lokakuussa pidettyihin vaaleihin asti. Lisäksi hän oli varamiehen paikalta 12.02.–31.3.1919 eduskunnan jäsen.
Vili Taskista ei valittu vuoden 1919 vaaleissa, mutta hän tuli varapaikalta kansanedustajaksi 4.10.1920 – 4.9.1922 väliseksi ajaksi. Myöhemmin Vili Taskinen siirtyi maalaisliittoon.
Hän oli 1910-luvulla ja 1920-luvulla Juvan keskeinen vaikuttaja kunnassa, pankissa ja eri järjestöissä. Vili Taskisella oli paljon myös maakunnallisia luottamustehtäviä.
Taskinen oli valtuutettu 20 vuotta valtuuston perustamisesta vuodesta 1911 alkaen aina kuolemaansa asti vuoteen 1930. Valtuuston varapuheenjohtajana Taskinen oli 9 vuotta.
Sosiaalidemokraattien listalta tuli valittua maanviljelijä Gabriel Luukkonen (synt. 1880 Juvalla). Hän toimi kansanedustajana koko kauden eli 1.4.1919 – 04.09.1922.
Luukkonen kuului veljessarjaan, jotka kaikki olivat olleet Amerikassa töissä ja palanneet ennen itsenäistymistä takaisin Juvalle.
Muut kolme veljestä paitsi Gabriel tuomittiin sisällissodan jälkeen valtiorikosoikeudessa eripituisiin rangaistuksiin. Gabriel Luukkonen oli talollinen ja hän asui Lautealassa. Hän oli valtuuston jäsen vuosina 1920 – 1924.
Juvalta hän muutti Helsinkiin kauppiaaksi Mäkelänkadulle vuonna 1930 ja kuoli Helsingissä 1943.
Luukkosta ennen sosialidemokraattien kansanedustaja Juvalta oli lyhytaikaisesti vuoden 1916 vaaleissa valittu kansakoulunopettaja Anni Huhtinen ajalla 4.4.1917 – 30.10.1917. Yhtä aikaa Juvalta oli tuossa ennen itsenäistymistä toimineessa eduskunnassa kaksi edustajaa eli Huhtinen ja Taskinen.
Anni Huhtinen oli syntynyt Joroisissa vuonna 1884 ja valmistunut opettajaksi 1907 Jyväskylän seminaarista.
Juvalla hän meni naimisiin Emil Huhtisen kanssa. Hänen miehensä Emil oli valtuutettuna vuodesta 1919 alkaen kolmessa jaksossa 25 vuotta, josta 10 vuotta valtuuston varapuheenjohtajana.

Kolmas juvalainen ehdokas oli pastori I.V. Talvitie, ja hän oli ehdolla Kokoomuksen listoilla. Ilmajoella vuonna 1875 syntynyt Talvitie tuli Juvan kappalaiseksi Heinolan kirkkoherran paikalta vuonna 1913 ja siirtyi 1922 Impilahden kirkkoherraksi.
Hän kuoli 1948 Lapualla ollen vielä Impilahden siirtoseurakunnan kirkkoherrana. Talvitie oli Juvalla aktiivinen toimija. Hän oli muun muassa köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajana pahimman elintarvikepulan aikana. Hän oli keskeinen henkilö yhdessä Vili Taskisen kanssa sata vuotta sitten valmistuneen Tirrolan vanhainkodin rakentamisessa. Talvitie oli aktiivinen yhteiskunnallinen toimija myös Impilahdella.

Kaikissa eduskuntavaaleissa vuoden 1919 jälkeen on aina ollut Juvalta ehdokkaita eri puolueilta, mutta läpimeno on onnistunut vain Timo Kietäväiseltä vuosina 1983 ja 1987.
Juva on ollut itsenäisyyden aikana selvästi alisuorittaja, jos ajatellaan että oma kansanedustaja olisi paikallisyhteisölle etu.
Toki juvalaiset ovat eri vaaleissa äänestäneet naapurikunnista useita läpimenneitä kansanedustajia.

Juvalaiset kansanedustajat on helppo luetella: Anni Huhtinen (sd.), Vili Taskinen (Edistys), Gabriel Luukkonen (sd.) ja Timo Kietäväinen (kesk.)
Juvalla ei ole oikeastaan koskaan syntynyt varsinaista kansanliikettä, jossa yli puoluerajojen olisi pidetty tärkeänä omasta kunnasta saada kansanedustaja.
Tällä ajattelulla monista pienemmistäkin kunnista on maakunnasta vuosikymmenien aikana mennyt kansanedustajia läpi.
Hyvää vaalitaistelua kaikille. Äänestäminen kannattaa aina, kuten myös lukeminen.

Heikki Laukkanen
Kirjoittaja on juvalainen kunnallisneuvos ja historianharrastaja.

 

I.V. Talvitie toimi Juvalla kappalaisena.

 

Gabriel Luukkonen ehti työskennellä myös Amerikassa.

 

Vili Taskinen oli Juvalla keskeinen vaikuttaja kunnassa, pankeissa ja järjestöissä.

Viikon kysymys

Oletko jo heittänyt talviturkin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...