0

Juvan Kesälehti: Pekka Pesonen valvoo Euroopan tuottajien etuja – ykköslobbari Pekka Pesonen kaipaa politiikkaan ja poliitikkojen puheisiin tolkkua

Juvalaissyntyinen Pekka Pesonen on Euroopan tuottajajärjestöjä edustavan Copa-Cogecan pääsihteeri. Etelä-Savon pelloilta Juvan Maivalasta Brysseliin lähtenyt Pesonen on EU:ssa viljelijöiden ja maatalousosuuskuntien ykköslobbari.
Keskusjärjestöön kuuluu noin 70 kansallista järjestöä, osuuskunta- ja viljelijäjärjestöjä. Pesonen puhuu Euroopassa suulla suuremmalla. Järjestönsä kautta hän edustaa noin 10 miljoonaa eurooppalaista viljelijää. Noin 44 miljoonaa eurooppalaista saa toimeentulonsa elintarviketuotannon ketjusta.
Hän näkee Brysselissä aitiopaikalta eurooppalaisen politiikan uudet tuulet. Haistelee siellä eurooppalaista mielipideilmastoa. Siitä huolimatta hän tunnustelee viljelijöiden tuntoja ja ajatuksia juvalaisten tuottajatuttujensa kautta.
– Olen tavalla tai toisella ollut Juvalla suurimman osan elämästäni. Ammatillisesti Juvalla on merkitystä. Kun maatalouspolitiikkaa Euroopan Unionissa määritellään, mietin, miten se toimisi Juvalla. Juva on minulle mittatikku. Mietin, miten politiikan muutokset vaikuttavat juvalaisiin, Pekka Pesonen sanoo.

Kun kuluttajakeskustelussa on ollut pinnalla lehmän maidon korvaaminen kauramaidolla, Pesonen kavahtaa ajatusta.
– Jos kauramaitoon siirrytään, se auttamatta merkitsee tuottajan toimeentulon kapeutumista. Kymmeniä tuhansia tuottajia katoaa. Se olisi Juvallakin kuolinisku maitotiloille. Samalla tuotanto keskittyisi entistä suuremmille tiloille.
Hän kaipaa politiikkaan ja poliitikkojen puheisiin tolkkua. Pesosen puheessa sana tolkku tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, mistä juvalaiset saavat elantonsa.
– On itsestään selvää, että tänne ei tule pilvinpimein mitään hightech-yrityksiä. Kysymys on siitä, miten talous saadaan pidettyä ruodussa, että ihmiset pystyvät harjoittamaan elinkeinoaan ja pitämään palveluelinkeinot pystyssä.
Etelä-Savossa kasvavat Suomen parhaimmat metsät. Pesonen ottaa tuottajien työstä esimerkin metsästä ja sanoo, että 1960- ja 70-luvulla tehdyt investoinnit alkavat metsässä tuottaa vasta nyt.
– Maa- ja metsätalous ei elä kvartaalitaloudessa. Jos tuotanto pysäytettäisiin nyt, se torppaa työn ja tekee tyhjäksi vuosikymmenien takaiset investoinnit. Tuottajan odotus on, että investointeja pystytään myöhemmin hyödyntämään. Sen takia tuottaja investoi rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin tai metsään.

Pekka Pesonen on Maivalan jo lakkautetun koulun kasvatteja. Hän muistelee Juvan kouluvuosiaan valoisasti ja kiitollisestikin.
– Kävin ala-asteen Maivalassa. Se oli monella tapaa ihanteellinen – pieni koulu ja kaksi hyvää opettajaa. Lukiossa olimme varmasti Juvan lukion kaikkien aikojen suurin ikäluokka. Vaikka olosuhteet olivat 70- ja 80-luvulla rajalliset, olimme aktiivinen ikäluokka. Käytiin bussilla koulussa ja saatiin hyvää oppia, Pesonen kehuu.
Nyt eteläsavolainen mies elää ja vaikuttaa Brysselissä tuottajien päälobbarina. On pakko kysyä, mikä vei Maivalan miehen Eurooppaan ja Brysseliin.
– Vaimo! Vaimo pääsi 1990-luvun puolivälissä ensimmäisten suomalaisvirkamiesten joukossa töihin Brysseliin. Hän on koulutuikseltaan kielenkääntäjä ja suomensi EU:n lainsääntöä ensin Helsingissä ja sitten Brysselissä. Menin hänen perässään 22 vuotta sitten sinne, Brysselin Pekka kertoo.
Enää hän ei tunne, että tulisi kotiin menipä kumpaan suuntaan takaisin. Ainoa asia, minkä aistii, on puhtaampi ilma, kun astuu Helsingissä lentoasemalta ulos.
– Se on kuin isku naamaan. Kun täällä on lunta ja pakkasta, Brysselissä on harmaata ja sumuista. Kun väkeä, liikennettä ja teollisuutta on paljon ja kun se vielä yhdistyy Pohjanmeren ilmanalaa, tuntuu, että hengityskin puuroutuu.

Brysselissä on vaikuttanut monta Itä-Suomesta lähtenyttä päättäjää; Erkki Liikanen, Olli Rehn, Jyrki Katainen. Miksi?
– Ulkomaalaiset ovat sanoneet, että suomalaisissa näkyy kaksi kulttuuria, Pesonen vastaa.
Hän kertoo istuneensä komission virallisella lounaalla kahden kreikkalaisen ja britin kanssa. Yhtäkkiä kreikkalaisrouva tokaisee, että ”olet varmaan Itä-Suomesta”.
Pesonen kysyy, mistä rouva niin päättelee.
– Puhut liian paljon ollaksesi länsisuomalainen, kreikkalaisrouva vastaa.
Pesosen mielestä itäsuomalaisille ei ole vaikeaa sosiaalinen kanssakäyminen. He menevät helposti juttusille ventovieraan kanssa ilman korkeaa häveliäisyyden kynnystä. Ominaisuus auttaa Euroopassa. Edunvalvojan on helppo solmia kontakteja, kun supliikin takana on myös osaamista ja ammattitaitoa. Brysselissä ei voi puhua läpiä päähänsä.
– Edunvalvojan sääntö on, että älä kysy, jos et tiedä vastausta, Pesonen valistaa.

Pekka Pesonen sanoo, että eurooppalaisella tuottajalla ei mene hyvin. Eurooppa on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Kun Venäjä aloitti viisi vuotta sitten saartonsa, EU ja eurooppalainen tuottajajärjestö päätti pitää linjat suorina.
– Me valitimme hyvän asiakkaan menetystä ja sanoimme, että laadukkaille eurooppalaisille elintarvikkeille löytyy kysyntää kansainvälisiltä markkinoilta. Tiesimme, että se tulee olemaan äärimmäisen kallis harjoitus, mutta nyt olemme sen tehneet. Olemme myös Suomessa nousemassa tilityskyvyltään parempaan hintatasoon.
Pari vuotta sitten eurooppalaisen tuottaja- ja osuuskuntajärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen kohahdutti luovuttamalla vihreän S-kortin pois Suur-Savon osuuskaupan kassakaappiin.
– Pointtini on se, että olen osuuskunnan jäsen Suomessa ja eurooppalaisten maatalousosuuskuntien ykköslobbari Euroopassa. Odotan suomalaisen osuuskunnan kuuntelevan jäsenistöään. Isoisäni oli perustamassa Suur-Savon osuuskauppaa ja vanhempani nostamassa sitä 80-luvulla jaloilleen. Nyt sitten sanotaan, ettei osuuskaupalla ole mitään vastuuta – ei aluetaloudesta eikä tuottajien toimeentulosta. Se juoksuttaa kotimaista elintarviketuotantoa kuralle.
– Minun S-korttini pysyy Heikki Hämäläisen kassakaapissa Mikkelissä niin pitkään, kun halpuuttaminen jatkuu. En voi katsoa sivusta, kun sille työlle, mitä Etelä-Savossakin on ruoan puhtauden ja laadun eteen tehty, vähittäiskaupassa ei anneta mitään arvoa, jyrähtää Pekka Pesonen Brysselistä.

Pekka Pesosen kotipaikalta Maivalasta on keväällä kaadettu maakellarin ja talon välissä ollut iso 120-vuotias kuusi. Kuusen vuosirenkaat kertovat käytännössä sen, ettei maa- ja metsätalous elä kvartaalitaloudessa: Tuottoa ei voida ulosmitata heti.

 

Tämäkin juttu on julkaistu Juvan Lehden Kesälehdessä 2019, joka ilmestyi torstaina 6.6.

Lehti jaetaan kaikille tilaajille ja kesäasukkaille. Lehti on jaossa koko kesän ajan monissa jakelupisteissä.

Juvan Kesälehden pääset lukemaan myös näköislehtenä  Juvan Lehden oman mobiilisovelluksen kautta älypuhelimella ja tableteilla tai työasemilla selaimen kautta. Näköislehden lukeminen edellyttää voimassa olevaa tilausta sekä Asiakastiliä. Näköislehti kuuluu kaikkiin Juvan Lehden tilauksiin. 

Mobiilisovelluksen kautta luettuna: Kirjaudu sisään sovelluksen Näköislehti-osion kautta tai Asetukset-osiossa.
Selaimen kautta luettuna: Kirjaudu sisään sivuston oikeasta yläkulmasta lukeaksesi näköislehteä.

Juvan Kesälehteen pääsee myös painikkeen kautta Juvan Lehden verkkosivujen kautta. Painike sijaitsee verkkosivujen oikeassa ylälaidassa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Mitä teet tämän vuoden juhannuksena?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...