0

10 kohtaa lukutaidosta, osa 8: Kirjahylly – ihan historiaa?

Olen vanhempainilloissa agitoinut kirjahyllyjen puolesta. Pohdimme yhdessä vanhempien kanssa, miten saisimme naistenlehtijulkisuuden takaisin kirjahyllyjen puolelle.
Olenkin agitaationi kanssa aallonharjalla! Löysin kirjahyllyt ja lukeminen yhteishaulla noin viis artikkelia kirjahyllyjen uudesta tulemisesta. Lähdeluettelossani kotikoneellani on Me naiset, Helsingin Sanomat, Yle, Kotiliesi ja Maaseudun tulevaisuus.

Kirjojen määrä kotona vaikuttaa lasten lukutaitoon. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan parhaiden lukijoiden kotona on yli 200 kirjaa. He ovat lukutaidossa noin kaksi vuotta edellä ikätovereitaan, joiden kodissa on alle 25 kirjaa.
Erityistä etua kodin kirjojen määrä näyttää antavan heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille.
Se kuroo kiinni eriarvoisuutta. Kodin kirjojen määrä vaikuttaa myös matemaattisten ja digitaalisten taitojen hallintaan.
Kotikirjasto kertoo kirjojen, tiedon ja lukemisen arvostuksesta. Sen vaikutus on järisyttävä. Tutkimus kertoo, että kirjoja suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan samantasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja on ollut vain vähän.
Kirjojen saatavuus selittää lasten lukuharrastuksen määrää. Lapsi saavuttaa lukusujuvuuden harjoittelemalla ja lukemalla. Lapsen oikeutena on törmätä kirjoihin omassa arjessaan. Kirjahylly sekä lasten ja nuorten kirjat kuuluvat kodin ja kirjaston lisäksi myös koululuokkaan ja päiväkotiin.

Päivi Lehmusvuori
Kirjoittaja on Juvan kirjastonjohtaja, joka kirjoittaa Juvan Lehdelle 10-osaisen sarjan lukemisesta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Mitä mieltä olet jouluvaloista, joita ihmiset ripustelevat pihoihin, ikkunapieliin ja mitä moninaisempiin paikkoihin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...