0

Turtiainen vaatii valtiota tukea Juvalle – jätti kirjallisen kysymyksen ministerille

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen jätti torstaina kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi. Kirjallinen kysymys koskee Juvalta poistuvan salaattijalostamo Salico Oy:n aiheuttamaa kriisiä. Yhtiö ilmoitti tammikuussa siirtävänsä tuottoisan toimintansa täysin Helsinkiin. Salico Oy on Juvan suurin työllistäjä, työllistäen yli 100 henkilöä noin 6000 asukkaan kunnassa.

Kysymyksessä Turtiainen perustelee vahingon laajuutta muun muassa työttömyyden aiheuttaman veromenetyksen kautta.
– Kunnan laskelmien mukaan suorien vaikutusten arvioidaan olevan 150 000-250 000 euroa. Välilliset vaikutukset huomioiden summa tulee olemaan vielä merkittävästi suurempi. On selvää, että näin suuren työnantajan poistuminen paikkakunnalta vaikuttaa paitsi paikallisiin asukkaisiin työpaikkojen kautta, myös verotuksen kautta koko kunnan talouteen, Turtiainen sanoo.

Laskelmassa on huomioitu muun muassa kunnallis- ja yhteisöveroon sekä vesilaitoksen tuottoihin kohdistuvat vaikutukset.
– Äkillinen rakennemuutos voi aiheuttaa kunnassa suuren kriisin ja sen hallitsemiseksi tarvitaan apua. Samankaltaisia tilanteita on ollut useassa kunnassa aiemminkin ja vetoankin työministeriin, että myös Juva saisi tarvitsemansa avun pikaisesti.
– Kun suhteutetaan toiminnan siirtymisestä aiheutuva työttömien määrä kunnan asukkaisiin, nähdään, kuinka merkittävästä asiasta on kyse. Juvaa ja samankaltaisiin kriiseihin ajautuvia kuntia tulee auttaa rahoituksella ja resursseilla, ennen kuin on liian myöhäistä ja alue autioitunut, Turtiainen jatkaa.

Turtiainen vetoaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jossa luvataan, että maatalouden kannattavuus, kansallinen ruokaturva ja kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä varmistetaan. Ohjelmassa todetaan myös, että oma kotimainen ruoantuotanto on tärkeää niin huoltovarmuuden, työllisyyden kuin aluerakenteenkin kannalta.
– Kotimainen ruoantuotanto on omavaraisuuden vahvistamisen lisäksi ympäristökysymys. On ilmastoteko kannustaa ihmisiä ostamaan lähellä tuotettua ruokaa, mutta se vaatii myös kotimaisen ruoan tuotantoon panostamista.  Juva sijaitsee maantieteellisesti alueella, jossa on hyvät edellytykset näiden kotimaisten tuotteiden jalostamiselle, sekä jalostettujen tuotteiden jakamiselle ympäristöystävällisesti välttäen turhia rahteja suoraan niin Etelä- kuin Pohjois-Suomeenkin, Turtiainen perustelee.

5 kommenttia aiheesta “Turtiainen vaatii valtiota tukea Juvalle – jätti kirjallisen kysymyksen ministerille

  • 6.2.2020 at 21:59
    Permalink

    ”Väliäkö sillä mitä maataloudelle maksetaan, kunhan vaan pääsemme EU:n jäseneksi”
    Ministeri Iiro Tahvo Viinanen eduskunnassa Esko Seppäsen kirjan mukaan.
    ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää!”
    MOT

    Reply
  • 12.2.2020 at 23:26
    Permalink

    ”Korkeat korot, konkurssit ja työttömyys ovat tervettä kehitystä, vain siten pääsemme hyvään eurokuntoon” – Suomen Pankin pääjohtaja, Bildenbergiläinen Sirkka Hämäläinen lounaskeskustelussa Oikeusministeri Hannele Pokalle, heinäkuussa 1992, Uusi Rovaniemi lehden mukaan

    Reply
  • 20.2.2020 at 22:57
    Permalink

    Montako karjatilaa on joutunut lopettamaan esim. Etelä Savossa Eu jäsenyyden aikana? Voisiko Eu jäsenyyden puolesta äänestänyt joroislainen Armas Komi tai joku muu jäsenyyden puolesta äänestänyt kansanedustaja vastata?
    Esim. Viljakansaarella Puumalassa mistä olen kotoisin , ei tietääkseni ole yhtään maitotilaa jäljellä.
    Fil tri, presidenttiehdokas Keijo Korhosen ennustukset osuivat täsmälleen oikeaan, Eu jäsenyys merkitsee Suomen maatalouden saattohoitoa.
    Joidenkin tietojen mukaan sen sijaan suomen valtionvelka Eu jäsenyyden aikana on noin kymmenkertaistunut!
    Sitä saa mitä tilaa.
    Parisen viikko sitten luin Hesarista että Norjan valtion öljyrahasto on noin 120 tuhatta euroa jokaista norjalaista kohden imeväiset mukaanluettuna.
    Norja ei tarvitse maksaa nettojäsenmaksuja EU lle koska ei ole jäsenkään….

    Reply
    • 24.2.2020 at 16:16
      Permalink

      Kerrotko Jaakko kaikille seuraajillsesi, kuinka suuri on Suomen valtion öljyrahasto ja paljonko se on jokaista suomalaista kohden ja muista ottaa laskelmaan myös imeväiset?

      Reply
  • 25.2.2020 at 21:44
    Permalink

    Salaliittoteorioiden esittäminen on Kontisen ja hänen hengenheimolaistensa yksi perustyökalu yritettäessä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Näinhän toki voi tehdä ilman vastuunkantoa päätöksistä.

    Totuus sen sijaan on, että olemme EU:ssa ja meidän edustajiemme tehtävä on yrittää vaikuttaa EU komissiossa Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Näin on tapahtunutkin monessa asiassa ja tapahtuu edelleen. EU-jäsenyys on jatkumona sille, että Suomi on osa läntisiä, liberaaleja demokratioita, jotka perustuvat oikeusvaltioon ja demokratiaan. Tällä on vankka länsimainen perinne.
    Oikeusvaltioperiaatteen ja kansanvallan kohdalla Suomella on jatkumo jo Ruotsin vallan ajalta.
    Tätä kehitystä on oltava rakentamassa vastuullisesti eikä murentamassa.

    Eroamiseksi EU:sta olevien äänenpainojen kannattamista voi miettiä Suomen taloushistorian ja nykyisen korkotasonkin näkökulmasta. Nyt lainakanta on huomattavasti suurempi kuin se oli sanotaan 90 luvun laman tienoilla. Silloin muistan kun itsekin maksoin 15%:n asuntolainakorkoja. Kestämätön tilanne. Jos nyt tapahtuisi Kontisenkin ja monen muun populistin ihannoima Suomen eroaminen EU:sta ja paluu markkavaluuttaan, olisi se välitön katastrofi koko Suomen talouselämälle ja tavallisille suomalaisille perheille. Kuten sanoin, jos ero tapahtuisi, nykyisen suuren kokonaislainakannan aikana, olisivat menetykset konkurssiaalloissa huomattavat korkojen nousun vuoksi.
    Ja tässä skenaarioissa on puhuttava Suomen kokonaisesta kansantaloudellisesta velkataakasta, joka on aivan eri asia kuin pienempi, se Suomen valtion velka.
    Valtionvelan määrän kasvu johtuu pääosin Suomen joustamattomasta työmarkkinajärjestelmästä ja oman valuutanaikaisesta talouskäytännöistä, joita ei ole pystytty purkamaan ja uudistamaan nykyaikaa vastaavaksi. Esimerkiksi jos verrataan nytkin Suomen lakkojen määrää Ruotsin vastaavaan tilanteeseen, ei pidä ihmetellä lainakannan paisumista ja kilpailukykymme heikkenemistä. Tähän negatiiviseen kehitykseen tulee liittää vielä tiukentuneet ympäristötavoitteet ja toimet.
    Lukuisissa talousseminaareissa Suomen eri hallinnon tasoilla on asiantuntijoiden taholta tuotu jo vuosia selkeästi esille nämä riskitekijät. Asia ei ole enää yksin Suomen käsissä, kuten oli ennen. Johtuen ulkomaisten sijoittajien lisääntymisestä julkisillakin lainamarkkinoilla ja jotka seuraavat luottoluokitusten kautta tarkkaan mitä täällä Suomen niemellä touhutaan. Markkinoiden vapautuminen on monitahoinen asia.

    Tunnepuolinen heitto Norjan tilanteen vertaamisesta Suomeen ei ole samalla nuottiviivastolla ollenkaan.
    Suomi ei ole rakentunut öljyesiintymien päälle kuten Norja, edes osittain.
    Yksinkertaistamalla ja syyttelemällä saavutetaan varmaankin jotain mutta vakavaan vastuun kantamiseen ja päätöksentekoon sillä ei eväät riitä.
    Reijo Paunonen

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kevät tulee pian - seuraatko muuttolintujen saapumista?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä