0

Kaivossuunnitelmat huolestuttavat ihmisiä Juvalla – ”asukkaat ovat tyrmistyneitä siitä, että luontoarvoiltaan rikkaaseen alueeseen kohdistuu toistuvaa ja määrätietoista malminhimoa”

Saimaan pohjoisen selän, Luonterin, ja Etelä-Juvan alueen asukkaat ovat eri medioille toimittamansa tiedotteen mukaan tyrmistyneitä siitä, että luontoarvoiltaan rikkaaseen alueeseen kohdistuu toistuvaa ja määrätietoista malminhimoa.

Kaivoslakiin on parhaillaan tekeillä muutoksia. Tämä on kiihdyttänyt kaivostoimintaan tähtäävien yritysten toimia niiden edistäessä omia lupaprosessejaan. Lakimuutoksen odotetaan tiukentavan lupaehtoja merkittävästi. Myös maametallien, kuten nikkelin, maailmanmarkkinahintojen nousu kasvattaa kiihkoa kaivostoiminnan käynnistämiseen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt varauspäätökasen Suomen Malmitutkimus Oy:lle. Päätös antaa yritykselle oikeuden tehdä tutkimuksia malmiesiintymien löytämiseksi Juvan Koikkalan alueelta Etelä-Savossa. Seudulla on tehty tutkimuksia ja malminetsintää jo 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Suunnitelmista ovat huolissaan niin asukkaat, maanomistajat, matkailuyrittäjät kuin vapaa-ajan asukkaat. Koikkalan kyläyhdistys on ryhtynyt ensimmäisten joukossa toimiin hankkeen torjumiseksi. 

– Emme hyväksy kaivostoimintaa alueella edes tutkimus-, kehittämis- tai suunnitelmatasolla, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anu Korpikallio tiedotteessa.

Hänen mukaansa riskit ovat liian suuret.

– Jos tänne tulee avolouhos, pelto- ja järvimaisemat muuttuvat kymmenien hehtaarien laajuiseksi kuumaisemaksi kraattereineen.

Tiedotteen mukaan Malmitutkimus Oy:n lupa kohdistuu runsaan 90 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka rajautuu suojeltuun vesistöön. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että malmiesiintymiä ulottuu myös vedenalaisille alueille. 

Juvan ja Anttolan välissä sijaitseva Luonteri on suojeltu Natura-alue ja yksi saimaannorpan pesimäalueista. Alueen metsät ja rannat ovat tunnettuja myös linnustostaan. 

Kaivostoiminnan toteutuminen vaarantaisi luonnon lisäksi sekä alueen maatalouden että matkailuelinkeinon. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu, ja seutu elää pitkälti vapaa-ajan asukkaistaan. 

Luomulihakarjaa Puhakkalan tilalla kasvattava juvalainen yrittäjä Joel Puhakainen pelkää elinkeinonsa puolesta.

– Tutkittava alue käsittää useamman maatilan peltoja. Se on todellinen riski yritystoiminnalle. Pellot ja metsät ovat yrittäjille tärkeä elinkeino. Tuntuu, ettei omaisuudella ole mitään suojaa näissä tilanteissa, hän toteaa tiedotteessa.

Lontoossa asuva yrittäjä Miisa Mink on myös huolissaan tilanteesta. Hänen sukujuurensa ulottuvat Juvan Pihlajasaloon, missä Mink viettää perheensä kanssa lomiaan.

– Suomi on vihdoin alkanut näkyä maailmalla onnellisena maana, jossa arvostetaan luontoa, järviä ja metsää. Kaunis järvimaisema on keskeinen elementti mainetyössä, johon on satsattu kymmenien vuosien ajan. Toteutuessaan nikkelikaivos suojellun järven rannalla romuttaisi Suomi-brändin.

Miisa Minkin aloitteesta kaivostoiminnan vastustajat ovat järjestäytymässä Saimaa ilman kaivoksia -hankkeen nimissä.

 

7 kommenttia aiheesta “Kaivossuunnitelmat huolestuttavat ihmisiä Juvalla – ”asukkaat ovat tyrmistyneitä siitä, että luontoarvoiltaan rikkaaseen alueeseen kohdistuu toistuvaa ja määrätietoista malminhimoa”

  • 30.5.2020 at 20:07
    Permalink

    Pöyristyttävä ajatuskin että kaunis järviluonto tuhotaan. Koska mekin aikanaan hankimme vapaa-ajan asunnon juuri puhtaan veden ja luonnon kaueuden tähden, joka on mieheni lapsuusmaisemaa.
    Mielestäni Talvivaara on jo niin pelottava maamerkki mitä kaivostoiminnasta seuraa ensin pilataan maa-alueet ja sitten saastutetaan vesiamlue. Alueen väestöstä ei kanneta huolta pennin vertaa.

  • 1.6.2020 at 10:07
    Permalink

    Mistäköhän ne tulevaisuuden malmit sitten pitäisi hankkia jos niitä ei hankita Suomesta? Onko oikein, että vihreään energiaan, ihmisten tietotekniikkaan, puhelimiin, lääketeollisuuteen ja rakentamiseen jne käytettävät raaka-aineet tuodaan kalliilla ulkomailta, maista joissa ympäristöasiat ovat pahimmillaan surkealla tolalla ja samalla kasvatetaan hiilidioksidipäästöjä tätä kautta. Suomella olisi myös täydet edellytykset hoitaa kaivokset kestävällä tavalla hyödyntäen samalla kotimaisen jatkojalostuksen ja tekniikan. Samalla myös kotimainen huoltovarmuus metalleista voitaisiin turvata.
    Valitettava tosiasia vain on, että malmeja tarvitaan niin kauan kuin ihminen kuluttaa tätä tahtia, mutta tuntuu, ettei niitä saisi tutkia tai louhia mistään?

    • 2.6.2020 at 19:01
      Permalink

      Kun ei tiedetä kaivostoiminnasta pätkääkään , niin voi olettaa perustettavan ry:n tapaista liioittelua.
      Kaivostoiminta puhtaimmillaan saastutta vähemmän kuin alueella oleva maatalous valumavesineen ja ojituksineen .

      Hyvä että alueelle saataisiin työpaikkoja kotimaiselle ytitykselle eikä ulkomaisille kavivosyrityksille.

      Aikaisintaam kaivos voisi olla toiminnassa 10-15 vuoden kuluttua.

      • 3.6.2020 at 10:43
        Permalink

        No ei ainkaan vesistöjen läheisyydestä. Eikö talvivaara opettanut mitään, vai etkö vaan välitä?

        Mikäli kaivosyhtiö kykenee louhimaan malmia kustannustehokkaasti Suomessa paikassa, missä Saimaan kaltaiset harvinaiset ja kansallisesti merkittävät järvet eivät vaarannu, niin hyvä.

        En ole ns. luonnonsuojelija, mutta hieman kriittisempikin ymmärtää nyt olevan kyseessä erittäin riskialttiin projektin, jonka hyöty-riski suhde on täysin kestämätön.

        • 4.6.2020 at 11:15
          Permalink

          Kaivosten suunnittelu, luvitus, valvonta sekä vakuudet ovat kehittyneet melkoisesti sitten Talvivaaran, jolle lupa myönnettiin nykyistä edeltävän kaivoslain aikana ja kaivos perustettiin valtavalla kiireellä, mikä lopulta johti ongelmiin. Pitää myös huomioida, että Suomessa on toiminut kaivoksia vuosikymmeniä mm. Pyhäsalmen kaivos vailla suurempia ongelmia ja vesistön lähellä sekin on. Valitettavasti malmit ovat siellä minne ne ovat muodostuneet vuosimiljoonia sitten eivätkä ne katso paikkaa.

          Kaikki suuri teollisuus aiheuttaa aina päästöjä, kuten mm. metsäteollisuus aikanaan pilasi vesistöjä lähes poikkeuksetta ja nykyisin nekin päästöt ovat vain murto-osa siitä mitä ne olivat ja silti nämä tehtaat sijoitetaan vesistöjen varteen. Selvää on, että päästöihin pitää kiinnittää erittäin tarkkaa huomiota, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että kyseinen kaivos tai muukaan teollisuus vesistöjä pilaisi lopullisesti, vaikka yksi niin on tehnyt. Pitää myös huomioida, että tässä ollaan vasta varausvaiheessa ja JOS tuolta kaivokseen saakka yltävä esiintymä löytyisi, niin eiköhän se kaivosteknologiakin ole seuraavan 10-20 vuoden aikana kehittynyt taas melkoisia harppauksia, jonka johdosta päästötkin on saatu taas nykyistä pienemmiksi.

  • 2.6.2020 at 19:28
    Permalink

    Ei ku kauas järvistä kaivokset ja joista myös ei ku pilaavat juomavedet eläinten pesimiset ja niiden juomavedet sekä kalavedet että lasten uimapaikat että ahneus pitää rajata jonnekin kaatopaikan jo saastuneeseen maahan kauas vesistöstä myös kaatopaikat . Pois myös avohakkuut tuhoaa puolukat mustikat eläinten asunnot ja tilalle tuodaan tikkupuita jotka ei kestä edes lunta ei suojaa tuulelta ei kestä tuulta ja kivestä on parempi rakentaa taloja koska se säästää puita ja ne ei pala niin herkästi. Kyllä järvien tuhoaminen on sama kuin tuhota juomavedet . Kalat linnut ..mitä sitten rikkaat syö kun ruoka on saastunut ?? Muutenkin näyttää Arabian autiomaa tuulet pahaltavan Egyptin vitsaukset on taudit ….

  • 4.6.2020 at 10:42
    Permalink

    Nyt on ihmisillä ja toimittajalla lähtenyt mopo käsistä vöyhkäämisen kanssa. Jos kukaan olisi viitsinyt edes googlettaa ko. toimijan firmasta tietoja, kävisi ilmi, että kyseessä on Kuopiolainen eläköitynyt geologi. Häneltäkin olisi ehkä voinut pyytää kommenttia tähän? Olisi edes yritetty vaikuttaa ammattitaitoiselta, samoin kuin ihmiset vaan perustavat facebook-viharyhmiä ja ölisevät kuin mullit laitumella ilman että ottavat sekuntiakaan aikaa asian kylmälle analyyttiselle pohdinnalle ja taustojen selvittämiselle. Mutta sehän ei ole kivaa, öliseminen on kivaa.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Parasta kesässä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...