0

Suunnitteilla olevat malmitutkimukset herättävät huolta Juvan kylissä – kaivoshankkeen vastustajat laatimassa valitusta hallinto-oikeuteen

Saimaan pohjoisen selän, Luonterin, ja Etelä-Juvan alueen asukkaat ovat tyrmistyneitä siitä, että alueeseen kohdistuu malminhimoa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt varauspäätöksen Suomen Malmitutkimus Oy:lle.
Päätös antaa yritykselle oikeuden tehdä tutkimuksia malmiesiintymien löytämiseksi Juvan Koikkalan alueelta. Seudulla on tehty tutkimuksia ja malminetsintää  1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.
 
Suunnitelmista ovat huolissaan niin asukkaat, maanomistajat, matkailuyrittäjät kuin vapaa-ajan asukkaat. Koikkalan kyläyhdistys on ryhtynyt ensimmäisten joukossa toimiin hankkeen torjumiseksi.
– Emme hyväksy kaivostoimintaa alueella edes tutkimus-, kehittämis- tai suunnitelmatasolla. Riskit ovat liian suuret. Jos tänne tulee avolouhos, pelto- ja järvimaisemat muuttuvat kymmenien hehtaarien laajuiseksi kuumaisemaksi kraattereineen, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anu Korpikallio.
Hänen mukaansa kaivoslakiin on tekeillä muutoksia. Se on kiihdyttänyt kaivostoimintaan tähtäävien yritysten toimia niiden edistäessä omia lupaprosessejaan.
– Lakimuutoksen odotetaan tiukentavan lupaehtoja merkittävästi. Myös maametallien, kuten nikkelin, maailmanmarkkinahintojen nousu kasvattaa kiihkoa kaivostoiminnan käynnistämiseen.
 
Malmitutkimus Oy:n lupa kohdistuu runsaan 90 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka rajautuu suojeltuun vesistöön. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että malmiesiintymiä ulottuu myös vedenalaisille alueille.
Juvan ja Anttolan välissä sijaitseva Luonteri on suojeltu Natura-alue ja yksi saimaannorpan pesimäalueista. Alueen metsät ja rannat ovat tunnettuja myös linnustostaan.
Korpikallio sanoo olleensa keskusteluyhteydessä yhtiön edustajan kanssa, ja Juvalle saattaa olla luvassa asian tiimoilta tiedotustilaisuus.
 
Myös hankkeesta huolissaan oleva Paula Haikarainen kertoo, että Facebookiin perustettu Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä on saanut lyhyessä ajassa runsaasti seuraajia ja virittänyt vilkasta keskustelua.
–  Kaivoshankkeiden vastustajat muualtakin Suomesta ovat löytäneet ryhmän ja jakavat kokemuksiaan. Lisäksi Juvan Niinimäen varaus ei ole suinkaan ainoa lajissaan Etelä-Savossa.
– Kaiken kaikkiaan malminetsintä- ja kaivosvarauksia on joka puolella Suomea,  ja niitä on hämmästyttävän paljon. Väki ei välttämättä tiedä edes oman asuinalueensa tai kuntansa tilannetta, sillä laki ei edellytä varausvaiheessa kuin hyvin vähäistä tiedottamista.
 
Anu Korpikallio lisää, että Suomen kaivoslaki antaa tällä hetkellä kaivosfirmoille oikeuden kävellä perinteisen omaisuudensuojan yli.
–  Jos kaivosfirma on luvan saanut ja haluaa kaivoksen perustaa, ei sitä pysäytä enää mikään. Tällä hetkellä on arviolta lähes puolet Suomen pinta-alasta jonkinlaisen varauksen alla.
–  Myös Juvan lähiseuduilla on varauksia ollut. Rantasalmen Osikonmäen kultakaivoksesta puhuttiin pari vuotta sitten, ja Heinäveden grafiittikaivoshanke on ”päällä”. Varausalueita on ollut myös muun muassa Leppävirralla, Varkaudessa, Pieksämäellä, Joroisessa, Kaavilla, Tuusniemellä ja Sulkavalla.
 
Korpikallio arvelee, että mikäli Juvalle tulisi kaivostoimintaa, ilmeisesti tavoitteena olisi vain louhia ja kuljettaa malmi muualle rikastettavaksi.
–  Tämä aiheuttaisi sen, että saisimme haitat, mutta edes työllistävää vaikutusta hankkeella ei olisi, jäljelle jäisi vain se kuoppa. Vaikka malmia ei rikastettaisi, on vaarana että louhitusta malmista irtoaa metalleja ja päätyy valumavesien kautta Saimaaseen.
Kaivostoiminnan toteutuminen vaarantaisi luonnon lisäksi sekä alueen maatalouden että matkailuelinkeinon.
Luomulihakarjaa Puhakkalan tilalla kasvattava Joel Puhakainen pelkää elinkeinonsa puolesta.
–  Tutkittava alue käsittää useamman maatilan peltoja. Se on todellinen riski yritystoiminnalle. Pellot ja metsät ovat yrittäjille tärkeä elinkeino. Tuntuu, ettei omaisuudella ole mitään suojaa näissä tilanteissa.
 
Niin ikään Lontoossa asuva yrittäjä Miisa Mink on huolissaan. Hänen sukujuurensa ulottuvat Juvan Pihlajasaloon, jossa hän viettää perheensä kanssa lomiaan.
– Suomi on vihdoin alkanut näkyä maailmalla onnellisena maana, jossa arvostetaan luontoa, järviä ja metsää. Kaunis järvimaisema on keskeinen elementti mainetyössä, johon on satsattu kymmenien vuosien ajan. Toteutuessaan nikkelikaivos suojellun järven rannalla romuttaisi Suomi-brändin.
 
Miisa Minkin aloitteesta kaivostoiminnan vastustajat ovat järjestäytymässä Saimaa ilman kaivoksia -hankkeen nimissä. Verkkosivusto Saimaa ilman kaivoksia jakaa avoimesti tietoa tilanteesta.
Kaivoshankkeen vastustajien tavoitteena on saada tehtyä maanomistajien nimissä valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
 
Juttu on julkaistu Juvan Lehden Kesälehdessä. Pääset lukemaan koko Kesälehden ilmaiseksi klikkaamalla tästä!
 

29 kommenttia aiheesta “Suunnitteilla olevat malmitutkimukset herättävät huolta Juvan kylissä – kaivoshankkeen vastustajat laatimassa valitusta hallinto-oikeuteen

  • 4.6.2020 at 12:29
    Permalink

    Hohhoijaa, eikö tästä samasta asiasta vasta ollut uutinen? Ihmeellistä liioittelua varauksesta ja ”kuukraattereista” ja Suomi-brändin pilaamisesta. Eikö se brändi mene pilalle siitäkin, että Suomeen rahdataan kehitysmaista metallit pilaten siellä ympäristöä ja samalla ilmastoa? Pitäisikö lehden kysellä välillä kommenttia malminetsinnän harjoittajalta sen sijaan, että kauheassa klikkiotsikkokiihkossa levitellään turhaa huolta, kun malminetsintää ei välttämättä edes huomaa alueella ennen kuin se on ohi.

    • 4.6.2020 at 19:59
      Permalink

      Törkeää suunnitella kaivostoimintaa kansallisaarteemme, Saimaan alueelle! Suomen vesistöjä ei saa vaarantaa lyhytnäköisellä hyödyntavoittelulla!

      • 5.6.2020 at 09:26
        Permalink

        Kyseessä on varaus malminetsintään, ei kaivos, sillä kaivosluvat ja muut ovat jo lainsäädännössäkin ihan asia erikseen. Tässä vaan lehtijutulla keulitaan mopolla moottoritielle. Kaivosta ei olla suunnittelemassa jos yhtään asiasta mitään tietää ja JOS tuolta malmia löytyisi, niin kaivos olisi pystyssä todennäköisesti vasta 15-20 vuoden kuluttua. Saimaa ei siitä pilaannu sen enempää kuin maataloudesta tai muusta alueen teollisuudesta.

        • 15.6.2020 at 16:16
          Permalink

          Hohhoijaa tosiaan.

          Kannattaa varmastikkin tutustua aiheeseen ennenkuin alkaa kaivostoimintaa kehumaan/suojelemaan.

          Hakusanalla ”kaivoksien ympäristöongelmat suomessa” löytyy mielenkiintoista luettavaa tästä ”vesistöystävällisestä kaivostoiminnasta”

          • 16.6.2020 at 11:32
            Permalink

            Kukaan ei varmasti ole väittänyt mitään teollisuustoimintaa (selluteollisuus, kaivosteollisuus jne) täysin päästöttömäksi tai vesistöystävälliseksi. Monilla kuitenkin on näitä harhakäsityksiä, että teollisuudesta tulevien vesien tulisi olla pitoisuuksiltaan nolla, vaikka se jos mikä haitallista olisikin niin eliöille kuin ihmisille. Luontaisetkin pitoisuudet voivat joissakin vesistöissä olla korkeita, jolloin nollapäästöihin ei luvissa edes pyritä.

    • 5.6.2020 at 12:31
      Permalink

      Juvan lehti, tuo klikkiotsikoiden kruunaamaton kuningas. Alueelle, jolle ei missään olosuhteissa haluta minkäänlaista kaivostoimintaa, ei tarvitse aloittaa edes valmistelua. Tällöin varaukset etsinnän aloittamisetakin ovat täysin turhia. Parempi on reagoida näihin orastaviin tötöilyihin välittömästi, niin säästytään isommalta vaivalta. Hohhoijaa joo.

      • 5.6.2020 at 13:20
        Permalink

        Kyseessä ei ole kaivostoiminta vaan etsintään liittyvä varaus. Missä olisi sitten se oikeampi paikka etsiä malmeja? Varmasti jokaisella ihmisellä Suomen maassa on omat kansallisesti tärkeät paikkansa ja kesämökkinsä, jossa ei pitäisi etsiä tai aloittaa mitään toimintaa. Suomi on kuitenkin kansainvälisesti hyvin ympäristöturvallinen maa kaivosten suhteen verrattuna jopa moniin Euroopan maihin, jossa jätteet lojuvat pitkin maaperää ja ympäristölainsäädäntö vähemmän tarkkaa. Kannattaa ottaa selvää ennen kuin lähtee kieltämään kaiken kaikkialta, sillä jo kansallinen huoltovarmuus on yksi seikka, miksi kaivosteollisuuttakin kotimaassa tarvitaan esim. jos jonkin tulevan epidemian vuoksi Kiina ja kehitysmaat laittavat malmihanat kiinni. Lääketeollisuus on mm. yksi suuri kaivosteollisuuden tuotteiden käyttäjä puhumattakaan ihmisten arkipäiväisistä tuotteista. Onko jo koronankin tuomat haitat huomioiden todella varaa kieltää tutkiminenkin jos miettii maailmaa eteenpäin seuraavat 20 vuotta?

        • 15.6.2020 at 16:26
          Permalink

          Kannattaa kaivaa viimeistään nyt se maantiedon kirja sieltä hyllystä ja katsoa paljonko etelä-savon pinta-alasta on vesistöä ja paljonko vesistöstä on NATURA aluetta. Ei sitä huvikseen suojella. Onko kaivoksesta saatava hyöty oikeasti niin suuri, että kannattaa pilata mahdollisesti pohjavesi, puhumattakaan järvikaloista.

          Se kun on siinä vaiheessa vähän myöhässä sanoa ”EIKU” kun on vedet pilalla!

          • 17.6.2020 at 13:14
            Permalink

            Aivan samaan tapaan kuin pohjoisessakin etsintää tehdään aktiivisesti Naturassa ja sen vieressä ilman ongelmia, samoin kuin porotaloutta, metsähakkuita, ojituksia, maataloutta ja muuta teollisuutta, josta myös syntyy päästöjä, valumia ja vaikutuksia, on sekä suojelualueiden kyljessä ja vesistöjen rannoilla.

          • 17.6.2020 at 13:27
            Permalink

            Nuo varausalueet eivät edes ulotu Natura-alueille ja hyvä suojavyöhykekin noihin alueisiin jätetty.

      • 5.6.2020 at 13:41
        Permalink

        Osittain kirjoituksessa pelkkää valhetta.
        Kaivokset tervetuloa Savoon ja nopeasti.

  • 5.6.2020 at 16:43
    Permalink

    No mikäs siinä sitten pureskellessa malmikiviä, jos nälkä tulee. Huoltovarmuuden näkökulmasta kotimainen ruoka on tärkempi kuin sinun kaivoksesi. Ja tuohon ympäristöturvallisuuteen ja kansainvälisiin toimijoihin en edes viitsi ottaa kantaa.

    • 8.6.2020 at 12:55
      Permalink

      Eipä niitä lannoitteita tai koneitakaan siihen ruuantuotantoon ole ilman kaivoksia. Lannoiteet louhitaan maasta ja jalostetaan lannoitteksi ja rehuiksi ja yksi lannoitteiden raaka-aineita louhiva kaivos on Yara siilinjärvi, samoin kaikkien koneiden metallit tuotetaan jalostuksen kautta malmeista sekä monilla maatiloilla jo käytössä olevat aurinkopaneelit ja omat tuulivoimalat ovat kaivosteollisuuden tuotteista tehty. Kuten myös tuotteisiin tarvittavat pakkausmateriaalit ja muovit ovat prosessin alkupään osalta kallioperästä lähtöisin.

  • 6.6.2020 at 13:30
    Permalink

    Saimaan alueelle suunniteltu kaivostoiminta ei ole missään nimessä verrattavissa muualla Suomessa vastaavaan toimintaan.
    Nyt on kyseessä mittaamattoman arvokas luontokokonaisuus.
    On pyritty luomaan muitakin harhaanjohtavia mielikuvia.
    On puhutta siihen suuntaan, että kyseessä olisivat vain koikkalalaiset.
    Kuitenkin asianosaisissa on lukematon määrä kesäasukkaita ja mökkikiinteistöjen omistajia.
    Tähän kansanryhmään kohdistuu jo nyt suuria verotus- ja maksupaineita.
    Jo tämänkaltaiset pelkät suunnitelmat pyyhkävät viimeisenkin kiinnostuksen pois alueen kiinteistömarkkinoilta.
    Vielä eräs julkisuuteen syötetty harhaluulo on se, että kyseessä olisi pelkkä ”tutkimus” tai etsintä.
    Kuitenkin jo pelkkä malminetsintälupa oikeuttaa porrastettuun lupamenettelyyn ja ensiyönoikeuteen aina seuraaviin lupiin, aina lopullista kaivostoimintaa myöten.
    Etsintäluvassa kyse ei siis ole millään tavalla vähäteltävissä olevasta asiasta.

    Nyt olevasta hankkeesta on suuri mahdollisuus tulla äärimmäisen kauaskantoiset ja moninaiset vaikutukset.
    Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja matkailulla sekä virkistystoiminnalla tulee olemaan jopa globaalisti Saimaan alueelle suuri taloudellinen, imagollinen ja koko Suomea koskeva merkitys.
    Nämä vaikutukset työpaikkoihin, pienyritystoimintaan ja Saimaan alueen infran kehitykseen on niin ikään suuri. Puhutaan moninkerroin suuremmasta nettohyödystä, kuin mitä kaivostoiminta voisi parhaimmillaankaan tuoda.
    Ennen kivien louhimista kannattaa nyt kääntää jokainen kivi.

    • 8.6.2020 at 08:27
      Permalink

      Pitää myös huomioida, että esim. Kittilässä ja Pyhäsalmella on paljon matkailutoimintaa ja mökkiläisiä, jotka toimivat hyvässä yhteistyössä kaivostoiminnan kanssa.
      Ja kyllä luvituksia voi viedä eteenpäin, mutta se edellyttää löytöjä ja mm. ympäristötutkimusten huomattavaa lisääntymistä, mitä pidemmälle ylipäätään missä tahansa projektissa mennään.
      Pohjois-Suomessa pelkkä malminetsintä on jo huomattava luontotiedon tuottaja siitäkin huolimatta, ettei mitään löydy.

    • 13.6.2020 at 12:08
      Permalink

      Ei tässä olekaan kyse kaiken kaivostoiminnan yleisestä kieltämisestä, kaivostoiminta on tarpeellista, sitä ei tässä tarvitse sen enempää käsitellä. Nyt puhutaan Luonterin ympäristöstä, joka on luontoarvoiltaan Reijo Paunonen sanoin mittaamattoman arvokas. Kuten jo aiemmin sanoin, parempi edes yrittää katkaista prosessi jo alkuvaiheessa, vaikkei valitus todennäköisesti mihinkään johdakaan. Se joka tapauksessa tuo paikallisten asukkaiden mielipiteen selvästi julki. Talvivaara ja sen perilliset Terrafame ja Trafigura (vastuullisuudestaan ja eettisyydestään tunnettu kansainvälinen raaka-aineiden välittäjä, joka varmasti pyrkii noudattamaan pilkuntarkasti kohdemaan lainsäädäntöä 👍), niiden aiheuttamat ympäristövahingot ja toimintaan tuhlatut verovarat ovat liian tuoreessa muistissa ja vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen. Kyseessä on vain yksi esimerkki, mutta samoja ilmiöitä esiintyy Suomessa muillakin kaivoksilla, niin etelässä kuin pohjoisessakin. Kittilän ja Pyhäsalmen ”yhteistyönkin” sävy riippuu vähän siitä, keneltä kysyy. Kehitysmaita tiukempaa ja vastuullisempaa lainsäädäntöä on turha mainostaa, jos sitä ei noudateta eikä noudattamista valvota riittävästi. Kaivoslaki ja valtausoikeus ovat myös ongelmallisia maanomistajan näkökulmasta. Ymmärrän hyvin sen turhautumisen ja raivon, kun joku eläköitynyt huru-ukko tulee Ruotsin kuningaskunnan v. 1723 säätämän valtauslain suomin valtuuksin tonkimaan omistamallesi maalle. Koko tämän prosessin ajan maanomistaja on pelkkä sivullinen, jota ei käytännössä huomioida millään tavalla. Jos prosessi johtaa kaivostoimintaan, maanomistajan pakkolunastuksesta saama korvaus on hyvin nimellinen. Kaiken kaikkiaan on jopa mahdollista, että kaivos saatettaisiin käynnistää ja toiminta suorittaa ilman, että siitä aiheutuisi ympäristölle sen suurempaa haittaa. Mutta riski, että käy juuri päinvastoin, on liian suuri. Se, että esim. 20 vuoden kaivostoiminnalla saatujen taloudellisten hyötyjen, joista suurin osa vielä tuloutetaan ulkomaille, edessä ollaan valmiit pilaamaan elin- ja ansaintamahdollisuudet tuhansilta ihmisiltä pahimmassa tapauksessa sanoiksi vuosiksi eteenpäin, on silkkaa typeryyttä.

      • 16.6.2020 at 11:29
        Permalink

        Tuhansia ihmisten elinkeinoja kaivos tuskin koskettaa negatiivisessa mielessä ainakaan. Monella kaivospaikkakunnalla on entiseen malliin maataloutta ja muita elinkeinoja rinta rinnan ja tämä monipuolistaa paikkakunnan elinkeinorakennetta. Ympäristöasiat ratkaistaan luvituksessa ja sitä edeltävissä kattavissa arvioinneissa, jotka kuten jo aiemmissa kommenteissa todettua, ovat todellakin tiukentuneet sitten Talvivaaran myös valvonnan ja vakuuksien osalta, koska Talvivaaran tapauksessa luvat olivat edeltävän kaivoslain peruja, minkä vuoksi esim. vakuudet eivät riittäneet. Tottakai ko. onnettomuus pitää huomioida ja on huomioitukin lisäresursseina valvontaan ja tiukentuneina määräyksinä sekä vakuuksina. Suomessa kuitenkin toiminnanharjoittajan tulee nykyisinkin noudattaa lainsäädäntöä oli yhtiö mistä maasta tahansa, Talvivaaran tapauksessa tuo toimija oli tuolloin valitettavasti varsin kotimainen.

        Jo malminetsintävaiheessa TUKES suorittaa valvontaa ja tehdyt vähäisetkin tutkimustyöt pitää raportoida vuosittain jokaiselta lupa-alueelta sillä uhalla, että tutkimusluvat menetetään.
        Tutkimusvaihe ei myöskään vaikuta maanomistajan toimintaan omilla maillaan, maanomistajalla on jo lainkin mukaan oikeus ilmaista mielipiteensä hakemusvaiheessa hakemuksen kuulutusaikana ja valittaa päätöksestä. Korvausta saa tutkimuskauden ensimmäiseltä 4 vuodelta 20 euroa/ha ja se nousee portaittain mahdollisten jatkolupien myötä aina 50eur/ha asti. Esimerkiksi lapissa tämä on suuri tulonlähde niin valtiolle kuin niille maanomistajille, jonka joutomaille tutkimukset ulottuvat.

        Lisäksi kaivosyhtiö maksaa kiinteistöveroina ja muina veroina valtiolle sievoisia summia vuosittain ja kaivostoiminnan myötä työpaikkoja syntyy erilaisten urakointipalvelujen, majoituspalvelujen ja muille palvelualoille, puhumattakaan jatkojalostuksesta, jota tulisi Suomessa runsaasti kehittää, jotta niitä metalleja ei tarvitsi tuoda niin runsaasti ulkomailta. Työntekijät tuovat pienille paikkakunnille tuloveroina ja ostoina positiivista vaikutusta, sillä toisin kuin joillakin palstoilla väitetään, työvoima on suurelta osin samasta maakunnasta eikä ulkomailta. Myös kunnille tulisi suoraan tuoda kaivostoiminnasta enemmän voittoa, mikä toivottavasti kaivoslain uudistuksessa korjataan. Kannattaa myös lukaista Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus. Esimerkiksi pohjoisen Suomen osalta vaikutus on noin 20 000 henkilötyövuotta, kun huomioidaan kaivosteollisuuden kerrannaisvaikutukset, eli se, miten mineraaliklusteri luo työtä mm. kaupan alalle, kuljetuksiin ja vaikkapa julkisiin palveluihin.

        Kaivoksen ollessa tulossa maanomistajan ei tarvitse myydä maitaan ellei hän itse halua.
        Maanomistajalle louhintakorvausta maksetaan pinta-alaperusteisesti 50 €/ha. Lisäksi louhintakorvauksena maksetaan:
        a) 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta; sitä laskettaessa otetaan huomioon malmin sisältämien hyödynnettyjen metallien keskiarvohinta vuoden aikana ja muiden malmista hyödynnettyjen tuotteiden keskimääräinen arvo vuoden aikana;
        b) kohtuullinen korvaus louhitusta ja hyödynnetystä muusta kaivosmineraalista kuin metallimalmista siten kuin kiinteistön omistaja ja kaivosoikeuden haltija sopivat; tai jos sopuun ei päästä, TUKES vahvistaa.

        • 16.6.2020 at 16:29
          Permalink

          Taitaapa se työvoima näissä pikkukaivoksissa tulla ulkomaisen kaivosyhtiön mukana, vai montako työtöntä juvalaista kaivosmiestä tunnette? Ja mitä maanomistajien suuren suuriin korvauksiin tulee, nehän on saajalleen sitten veronalaista tuloa, 28% kun raapaisee veroa niin ei kyllä selkä vääränä tarvitse kenenkään rahoja pankkiin kantaa. Esimerkki: Valio ei osta maitoa tilalta jos se sijaitsee liian lähellä kaivosta. Sitten se pikku pykälä kaivosyhtiön velvollisuudesta korvata menetettyjä maa-alueita (esim. peltoja) joko rahana tai vastaavanlaisena alana muualta. Sitä ei vaan ole määritelty, mistä ja kuinka kaukaa vastaavia peltoja voidaan osoittaa. Vaikka sitten Pohjanmaalta. On se isännän kannattavaa lähteä rehun tekoon toiselle puolelle Suomea.

          • 17.6.2020 at 13:23
            Permalink

            Kummasti sitä maataloutta on nykyisten kaivosten lähistöllä eri puolilla Suomea kuten myös omalla paikkakunnalla aivan kaivoksen lähistöllä. Lisäksi kaivokset seuraavat jo velvoitetarkkailun puitteissa toimintaansa ja ottavat vuosittain näytteitä kaivosalueen ympäriltä mm. marjoista. Nykyisillä kaivoksilla ei ulkomaista työvoimaa ole kuin korkeintaan satunnaisesti erityistason konsultointitehtävissä. Kouluttavat mm. paikallisia ja lähialueen asukkaita kaivoksille moniin työtehtäviin ja tukevat hyvin paikallista nuorisotoimintaa ja liikuntaharrastuksia. Vai tulevatko ne kaivosta tukevat palvelutkin ja sitä kautta syntyvät työpaikat maakuntaan ulkomailta? Säännöllisin väliajoin pääsee itsekin kuulemaa ja katselemaan mitä kaivosalueella tapahtuu, vuorovaikutus on ollut hyvää. Ainakin täällä koko paikkakunta olisi kuollut aikaa sitten jos pitäisi kauniin luonnon varassa elellä maataloudesta ja odotella matkailun kehittymistä.

        • 21.6.2020 at 11:24
          Permalink

          Korvaukset maanomistajalle ovat naurettavan pieniä, kuten itsekin tuon juuri todistit. Etsinnästä maksetaan vähän paremmin, mutta 0,15% louhitun malmin arvosta tekee tilasta elinkelvottoman, jos muu toiminta joudutaan ajamaan pieneksi tai lopettamaan kokonaan.

          • 28.6.2020 at 11:46
            Permalink

            Petteri, se tila on jo nyt elinkelvoton! Vai pyöriikö tilan talous terveesti, ilman tukia?
            Koko tämä kaivostoiminnan väitetty heikko kannattavuus paikkakunnalle on älytön keskustelun aihe niin kauan kuin koko Suomen toimia ei ohjaa terve oman edun tavoittelu. Heti, kun vaikka kehitysapua ja humanitäärinen maahanmuutto lopetetaan, voidaan alkaa puhumaan vientieurojen jakautumisesta. Ja muita vastaavia aiheita on kymmenittäin, nuo kaksi vain pinon päältä.

  • 8.6.2020 at 13:28
    Permalink

    Jos seuraa koronan vaikutuksia esim. lapissa ja lapin matkailuun, niin siellä menee yrityksiä konkurssiin kilpaa, kun taas kaivostoiminta ja malminetsintä luonut pysyviä työpaikkoja alueille, jotka nyt olisivat lopullisessa kriisissä matkailutulojen pudottua nollaan. Eikö voisi siis ajatella, että mitä monipuolisempi elinkeinorakenne, niin sitä todennäköisemmin kunta selviytyy kuin jos olisi tilanteessa, jossa ollaan yhden elinkeinon varassa ja tapahtuu globaaleja kriisejä, jotka syöksevät mm. matkailun pohjamutiin tai kansalaisten liikkumista rajoitetaan. Täytyy myös muistaa matkailun ja mökkeilyn negatiiviset ympäristövaikutukset epäekologisen mökkien tyhjillään pitämisen, autoilun, lentämisen, jätehuollon jne kautta. Ovathan isotkin hiihtokeskukset verrattavissa eräänlaisiin teollisuuslaitoksiin, koska ne ovat ainoastaan ihmistä varten rakennettu ja siellä matkailijat huristelevat mönkijöillä ja kelkoilla, veneillä ja ties millä härveleillä (kaivosteollisuuden tuotteita nekin) äänimaisemaa ja luontoa kuluttaen.
    Vielä jos tuleva kaivoslaki muuttaisi verotulojakauman kuntia enemmän tukevaksi eikä niin, että tulot ohjautuisivat valtiolle, niin kunnat hyötyisivät suurestikin kaivosteollisuudesta paikkakunnan kehittämiseksi.

  • 18.6.2020 at 14:26
    Permalink

    Nimimerkille Maanomistaja kaivospaikkakunnalta: voitko kertoa mikä paikkakunta ja mikä kaivos niin voidaan tulla tutustumaan ja jututtamaan paikallisia? Sittenhän se totuus selviää, onko se kaivos kaiken pelastus, kuten annat ymmärtää. Kunhan et vaan itse olisi kaivosyhtiön puuhamies nimimerkin takana kirjoittelemassa, ”asiantuntemuksesi” vähän siltä vaikuttaa.

    • 22.6.2020 at 12:54
      Permalink

      Kaivokset ja niitä suunnittelevat yhtiöt kertovat yleisötilaisuuksissa näistä asioista, joten sen kummempaa asiantuntemusta en kommenttiini tarvinnut tueksi, kun yleisimmin kysytyt kysymykset taitaa olla työvoiman alkuperä ja miten ympäristöä seurataan kaivosalueen ulkopuolella jne. Tietoa kyllä itselleen saa jos vain osallistuu tilaisuuksiin, kyselee paljon, on kiinnostunut siitä, mitä kaivoksella ja omalla paikkakunnalla tapahtuu, selaa erilaisia viranomaisten ja järjestöjen nettisivuja, lukee monipuolisesti julkaisuja ja tutkimuksia niin puolesta ja vastaan kaivosten haitoista ja hyödyistä ja seuraa toimintaa myös muilla paikkakunnilla.

      Hyvä asia on kyseenalaistaa ja kysyä, silti ei tarvitse myöskään etukäteen tyrmätä niitä toimiviakin projekteja tai uskoa kaikkea mitä lehtien palstoilla tai mielipideosastolla kirjotellaan tai jos googlaa vain ongelmat, joista tunnetusti saa enemmän meteliä ja palstatilaa aikaan, kun niistä hyvistä puolista. Kaivos yksinään tuskin on mikään ”kaiken pelastus” kuten ei ole yksin muukaan teollisuus matkailu tai maatalous, eivätkä kaikki ihmiset tälläkään paikkakunnalla koskaan taida olla samaa mieltä siitä miten asiat pitäisi olla ja tulisko kaivoksia olla ollenkaan. Kehitettävää löytyy varmasti joka alalta.

      Minusta se vaan on vastuutonta olettaa, että kaivokset täytyy ehdottomasti pitää siellä ”jossain muualla” pilaamasta maisemaa ja ihmisten mieltä, kun samaan aikaan meidän elintasoa varten hakataan esimerkiksi ulkomailla sademetsiä tai asuinalueita kaivosalueiden alta ja metallit viedään näistä maista pois ilman, että köyhät ihmiset siellä saa välttämättä mitään korvauksia, suomessa sentään korvauksia ylipäätään saa.
      Joissain kommenteissa jo tullutkin esiin se, että monipuolisella elinkeinotoiminnalla paikkakunnalla kaivos on ollut hyvä lisä näinä vaikeina aikoina, jotta lomautettuja ja työttömäksi jääneitä ei olisi niin paljoa ja kaivoksen vuoksi on ihmisille työtä laajemminkin, vaikkei suoraan itse kaivoksella olisi töissä. Itse en ole kokenut, että kaivoksesta olisi haittaa omalle elämälleni tai tuttavapiirilleni täällä ollut tai, että se olisi luontoa pilannut sen enempää kuin esim. täällä pyörivät tuhannet matkailevat turistit, jotka tuovat tullessaan omat negatiiviset vaikutuksensa ja harmituksensa paikkakunnalle ja ympäristöön myös sen positiivisenkin tulon lisäksi.

      • 23.6.2020 at 17:05
        Permalink

        Ja se paikkakunta oli? Ja kerro toki mitä se teidän kaivos tuottaa? Ja sattuuko omia maitasi tai kiinteistöjäsi olemaan kaivosalueella? Kaivoksiakin kun on enemmän ja vähemmän saastuttavia, ne ovat kaksi aivan eri asiaa vaikka aina puhutaan ”kaivoksesta”. Kerimäeltä löytyy myös kaivos, Louhen kalkkikivikaivos, joka ei todellakaan saastuta siinä määrin mitä Juvalle kaavailtu nikkelikaivos, saati jos juvalle rakennetaan rikastamo. Rantasalmelle kaavailtu kultakaivos vaatisi rikastamon, jossa syanidilla liuotetaan kulta kivestä. Moniko haluaa pohjaveteensä mahdollisessa kaivosonnettomuudessa näitä myrkkyjä? Se on myöhäistä kysellä siinä vaiheessa lupia ja varotoimia kun jätealtaiden vuoto on alkanut. Naurettavalta näytti Talvivaaran onnettomuudessa kun miehet soutuveneestä hiekkasäkkejä heittelivät jätealtaaseen toivoen jonkun osuvan kumipatjan halkeamaan!

  • 25.6.2020 at 12:15
    Permalink

    Paikkakunta tässä asiassa tuskin on relevantti. Monimetallikaivos kyllä ja saanut malminetsintämaksuja useamman vuoden ajalta, koska vapaa-ajan tontti etsintäalueella sijaitsee ja asun itsekin ko. paikkakunnalla. Mielenkiintoista seurata löytyykö ajan saatossa etsintöjen johdosta mitään, mutta tiedotus on firmalla toiminut siitä mitä tekevät, maksut tulleet ajallaan ja kohteet ihan siistissä kunnossa näytteenoton jälkeen tai käyty siivoamassa myöhemmin. Aina ei edes huomaa koneen olleen paikalla

    Kaikki kaivokset eivät tietääkseni ole Talvivaaroja, jossa kokeiltiin nollapohjalta uutta tekniikkaa, josta ei ollut kokemusta eikä asiaa luultavasti ennen kaivoksen perustamista testattu riittävästi, mikä tuona valitettavana onnettomuutena kostautui, kun hanke vietiin liian nopeasti eteenpäin. Liekö siellä oltu suuronnettomuuteen riittävästi varauduttukaan, kun Perällä oli liian kiire todistaa suomalaisen kaivoksen uutta tulemista täysin uudenlaisella tekniikalla. Teknologiakin kehittynyt tuon onnettomuuden jälkeen ja uusia vedenpuhdistusmenetelmiäkin tuntuu olevan jatkuen kehitteillä ja lupamääräyksiä kiristetty ja lisätty kun vertaa vanhojen aikojen lupiin. Perinteiset rikastusmenetelmät ovat vuosien saatossa osottautuneet turvallisemmiksi, koska niitä maailmanlaajuisesti käytetään. Vai kuinka monta suuronnettomuutta esim. Kittilän, Pyhäsalmen tai Outokummun paikoin vuosikymmenten kaivoshistoriaan on mahtunut altaista ja rikastamoista huolimatta? Kittilän kaivoksesta saatavien tietojen mukaan esim. syanidi johdetaan tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi + vaarattomaksi. Outokummun alueellakin toimii kaivoksen tilalla nykyisin golfkenttää, museota jne ja pohjoisessakin turisteja juoksee kotimaasta ja maailmalta kaivoksista ja malminetsinnästä huolimatta. Pyhäsalmi tuottanut paikkakunnalle pitkällä aikavälillä paljon tuloja ja taitaa nyt olla tiensä päässä, kun tilalle tullut tutkimustoimintaa ja testattu erilaisia uusia toimintoja kaivoksen tilalle. Ja onhan se selvä, että kaivoksen koko ja louhittava aines vaikuttaa siihen millaisia määriä ja millaisella sisällöllä varustettua tavaraa altaisiin varastoidaan. Toisaalta vaikka kalkkilouhos kuulostaa äkkiseltään turvallisemmalta, niin kun joitakin uusimpia ympäristölupia lukee, joillakin paikkakunnilla seassa usein mm. räjähdeainejäämät lisäävät typpeä, louhinnassa tulevissa roskakivissä rikkiä, arseenia jne, jotka varastoidaan myös jätealtaisiin ja aiheuttaen suuronnettomuuden vaaran padottuna ja mm. arseenin muodossa riskin pohjavesille, kuten mitkä tahansa muutkin teollisuuden jätealtaat, vaikka toiminta pienimuotoisempaa onkin. Eikös muuten Kemijärvelläkin ole jokin sellutehtaan jäämistön vuosikausiksi seisomaan jätetty kemikaalipitoinen 80 ha jäteallas, joka paikoin vuotanut ja uhkaa alueen vesistöä ja puhdistustoimet taas uhanalaisen linnun elinpiiriä? Joten en laskisi kaikkia uhkia yksin yhden toimialan varaan. Ehkä tulevaisuuden teknologialla kaivosten altaistakin saadaan vielä paremmin metalleja hyötykäyttöön.

    Nythän kaivoksen varmasta tulemisesta ei noilla alueilla voi vielä puhua, kun tutkimus on varausvaiheessa ja kaivosta voidaan odotella jonnekin 20 vuoden päähän jos tutkimus koskaan etenee malminetsintävaiheeseen tai edes siitä eteenpäin.. miten se olikaan, keskimäärin 1 tuhannesta tutkimushankkeesta johtaa lopulta kaivokseen.. Jos kaikki varaukset johtaisivat kaivokseen niin niitähän olisi sitten Suomi jo pullollaan.

    • 25.6.2020 at 20:00
      Permalink

      Eli jotakin päivänvaloa kestämätöntä on koska et voi paikkakuntaa nimetä. Ootko miettiny vapaa-ajan tonttisi arvoa sen jälkeen kun etsintäalueelle se joutui? Tuskin ainakaan arvo on noussut. Jos sinulla sattuisi olemaan asuinkiinteistö ko. alueella, oma koti siis, ja elämässäsi tulisi eteen pakkotilanne jossa joutuisit myymään talosi, varmaan ostajia olisi jonoksi asti? Kaikkihan haluavat ostaa uuden kodin malminetsintäalueelta, johon kenties myöhemmin tulee kaivos tai sitten ei.

      • 29.6.2020 at 09:45
        Permalink

        Niin tai haluan vaan suojella omaa yksityisyyttäni sen verran, etten ala täällä paikkakuntaa huutelemaan. Tokihan näistä kommenteista voi niitä salaliittojakin vetää jos niin haluaa. Paikkakunnallani taloja ja tontteja myydään ihan entiseen malliin ja paikoin pienehköistä omakotitaloista on ollut jopa pulaa. Johtunee ehkä siitä, että ihmisiä muuttaa mm. kaivoksen töiden perässä tai luontosyistä paikkakunnalle muualta tuoden siten tuloveronsa tänne. Se on ihan huhupuhetta, että etsintä tai kaivos jotenkin suuresti vaikuttaisivat siihen, että asuntoja ei enää mene kaupaksi. Etsintä ei kuitenkaan estä kenenkään tekemästä tontillaan mitä haluaa ja kuten todettua hyvin monessa tapauksessa projektit vain jää siihen etsintään ja loppuvat tuloksettomana. Suomessa ei kuitenkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ole avattu kuin muutama kaivos siihen nähden paljonko tutkimustoimintaa ja näitä varauksia on tehty. Varauksien jälkeenkin haettavissa malminetsintäluvissa alueita usein pienennetään, kun saatu tehtyä ensin alustavia kevyitä tutkimuksia ja rajattua alueita. Minua itseäni ei haittaa, vaikka vapaa-ajan tontilleni joskus kaivos tulisikin, se on lopulta vain materiaa ja vapaa-ajan asuntoja saa muualtakin jos uuden sellaisen tilalle haluaisi.

  • 28.6.2020 at 11:12
    Permalink

    Ne, jotka kaivosta vastustavat, varmaan myös elävät ilman kaivosteollisuuden tuotteita.
    Jos eivät, on aika turha protestoida, uskottavuus puuttuu.
    Huippu on tuo lontoolaisrouvan innokkuus – itse lähtenyt toimeentulon perässä muualla ja haluaa nyt aution lomakohteen. Maatalous ei ole elinkeino Suomessa, vaan keino hankkia tukia. Omavaraisuus myytti sekin, nähtiin keväällä työvoimakeskustelun aikaan.
    Tosiasia nyt kuitenkin on, että nykyinen elämämuoto ei ole mahdollista ilman kaivosteollisuutta. Jossain se kaivos on oltava, ja se yleensä on siellä missä on kaivamisen arvoista tavaraa.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Korona nostaa nyt päätään Juvan naapurissa Mikkelissä. Huolestuttaako?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...