Yhdistys haastaa koko kansan marjatalkoisiin – ”Poimitaan marjateollisuuden tarvitsemat 10–20 miljoonaa kiloa omin voimin”

Luonnonmarjojemme satokausi lähestyy vauhdilla. Vuosittain 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja kypsyy poimittavaksi. Yleensä sadosta on saatu talteen kolmesta kymmeneen prosenttia. Parhaimmassakin

Luonnonmarjoja kypsyy poimittavaksi vuosittain 500 miljoonaa kiloa. Kuva: Päivi Liimatainen

Juvan Lehti

Luonnonmarjojemme satokausi lähestyy vauhdilla. Vuosittain 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja kypsyy poimittavaksi.

Yleensä sadosta on saatu talteen kolmesta kymmeneen prosenttia. Parhaimmassakin tapauksessa satojen miljoonien eurojen arvosta metsien superfoodia uhkaa siis jäädä poimimatta. Tänä vuonna tilanne on entistä kriittisempi ulkomaisten poimijoiden työpanoksen mahdollisesti kokonaan puuttuessa.

Arktiset Aromit ry:n Marjakaverikampanjan #marjatalkoot haastaa koko kansan mukaan keräämään talteen metsiemme jättipottia.

Marjateollisuus ja marjojen jatkojalostus työllistää satoja henkilöitä. Ala on riippuvainen raaka-aineen saannista. Kauppojen pakastemarjat, mehut, hillot ja muut jatkojalosteet uhkaavat jäädä ensi talvena haaveiksi, mikäli satoa ei saada talteen.

– Viime vuosien roskaisena kerättävästä teollisuusmarjasta pääosan ovat keränneet ulkomaiset poimijat. Tänä vuonna haluamme kannustaa kaikkia kynnelle kykeneviä talkoisiin: poimitaan marjateollisuuden tarvitsemat 10–20 miljoonaa kiloa omin voimin, kertoo toiminnanjohtaja Birgitta Partanen Arktisen Aromit ry:stä.

Poikkeusvuosi 2020 on osoittanut varautumisen ja huoltovarmuuden tärkeyden. Vaikka ruoantuotantomme omavaraisuusaste on hyvällä tasolla verrattuna moneen muuhun maahan, on luonnonmarjojemme teollinen talteenotto lipsunut hyvin riskialttiille tasolle, ulkomaisten poimijoiden varaan.

– Toivomme Marjatalkoot-idean kantavan myös tätä poikkeusvuotta pidemmälle. Voimme kääntää kehityksen suunnan ja ottaa omavaraisuutemme omiin käsiimme, Partanen toteaa.

Suomalaiset ovat keräilijäkansaa ja marjastus on rakas harrastus ja virkistyksen lähde monille. Kotitarpeisiin ja torimyyntiin poimitaan vuosittain kaksin- ja jopa kolminkertaisesti marjoja verrattuna teollisuusmarjan poimintamääriin. Marjastuksessa yhdistyvät huvi ja hyöty: samalla kun marjaämpäri täyttyy, saa huomaamattaan hyötyliikuntaa ja mieliala kohenee luonnon keskellä.

Kampanjalla on käytännön ja poikkeustilanteen vaatiman urakan lisäksi syvällisempi ja kauaskantoisempi merkitys.

– Tilanne on vakava, mutta se poikii varmasti hyviä asioita paitsi yksilötasolla, myös yhteiskunnallisesti. Jokainen voi haastaa mukaan marjatalkoisiin sekä ystäviä että työ- tai harrasteporukoita. Ja jos osoittaa marjoista saatavat tulot sopivaan kohteiseen, voi tehdä tuplasti hyvää. Tänä vuonna työpaikkojen tyhypäivät ja seurojen varainhankintatempaukset tapahtuvat marjametsissä, Partanen visioi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka