0

Sappion luomutilalla luotetaan omaan osaamiseen – nuori viljelijäpariskunta hoitaa itse kaiken tuotteidensa markkinoinnista kuljetukseen ja myyntiin

Juvalaiset Frans Jaatinen ja Alexandra Lindqvist ovat nuoria juvalaisia luomuviljelijöitä. Reilu kolmekymppinen yrittäjäpariskunta kasvattaa itäsuomenkarjaa ja viljelee vihanneksia Sappion luomutilalla.
Tilan isäntä ja emäntä Frans Jaatisesta ja Alexandra Lindqvististä tuli nelisen vuotta sitten. Silloin Sappion luomutilalle tehtiin sukupolvenvaihdos.
Tilalla on nyt 30-päinen emolehmäkarja ja vähintään toinen mokoma nuorta karjaa. Kyyttökarjan pääluku pyörii 60-70 eläimen tietämissä. Karja on kokonaisuudessa itäsuomalaisia kyyttöjä. Sappion luomutila tuottaa yksinomaan kyytönlihaa.
– Meille luomutila oli nelisen vuotta sitten luonnollinen valinta. Jo ennen sukupolvenvaihdosta tila oli luomutila ja siitä oli meidän helppo jatkaa tilanpitoa luomuna, Frans Jaatinen kertoo.
 
Sappion tilalla luomuviljely alkoi jo 1980-luvulla. Sappiossa siirryttiin luomuun heti, kun Suomessa siihen tuli säädöksiä. Juva on nykyään Etelä-Savon merkittävintä luomuviljelyn aluetta. Sappion tilan sukujuuret ulottuvat 1700-luvulle, jolloin se oli vanha torpparipaikka.
Sappion luomutila markkinoi itse tuotteensa ja suoramyy lihaa sekä vihanneksia suoraan kuluttajille.
Eläinten teurastuksen ja paloittelun hoitaa alihankkija, mutta viljelijäpariskunta itse hoitaa kyytön lihan markkinoinnin, kuljetuksen ja myynnin. Markkinointi ja suoramyynti on iso haaste, kun suoramyyntipisteitä ei ole Rekoa lukuunottamatta. Nuorena yrittäjäpariskuntana he käyttävät rohkeasti markkinoinnissa apunaan eri somekanavia.
– Suurin osa tilan lihatuotteista kiertää Reko-lähimyyntiketjun kautta paikallisissa lähimyyntipaikoissa Juvalla, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Käymme itse myymässä Rekossa kyytönlihaa ja vihanneksia sekä valkosipulia. Jonkun verran toimitamme tavaraa myös suoraan Helsinkiin myyntiin, Frans Jaatinen sanoo.
 
Vaikka luomuviljely oli nelisen vuotta sitten nuoren viljelijäpariskunnan luonnollinen valinta, viljelyn suunnittelu vaatii työtä tavanomaista viljelyä enemmän.
– Ja tietysti jos esiintyy ongelmia, niiden ratkominen saattaa olla työläämpää kuin perinteisessä viljelyssä. Myrkyttämiseen ei luomutilalla voida turvautua. Ongelmat on ratkaistava muuten.
Sappion luomutilalla on peltoa vajaat 40 hehtaaria. Jos on hyvä kesä, kyyttöjen rehu korjataan pääosin omalta tilalta.
 Ostorehuun turvaudutaan silloin, kun kasvukausi on kuiva tai liian märkä eikä peltorehua riitä.
– Aika tiukilla omien peltojen tuottaman rehun riittäminen tämän kokoiselle karjalle on. Viime vuosina on jonkun verran jouduttu turvautumaan myös ostorehuun, mutta pääosa karjan rehusta pyritään saamaan talteen omalta tilalta, Jaatinen kertoo.
 
Työtä ja tekemistä Sappion tilalla riittää. Frans Jaatinen ja Alexandra Lindqvist pyörittävät tilaa pääosin kahdestaan.
Isäntäpariskunnan apuna käytetään yhtä osa-aikaista työntekijää etenkin sesongin aikaan, mutta myös talvella.
Kyyttökarja ei tarvitse lämmitettyä navettaa edes talvella. Karja ei ole moksiskaan pakkasesta tai lumesta. Se viihtyy ulkosalla jopa niin hyvin, että hiehot lähtivät viime kevättalvella omille teilleen.
Lopulta seitsemän karkuteille lähtenyttä hiehoa löytyi parin kilometrin päästä.
 
Kyyttöjen kasvatuksen lisäksi Sappion luomutila kasvattaa muun muassa valkosipulia ja myy sitä kuluttajille sekä jalostaa valkosipulista erilaisia kuivatuotteita.
Kuivatuotteiden teko syntyi tavallaan kokeilun kautta. Myyjäisiin tehdystä koe-erästä alkoi koko touhu ja nyt valkosipulirouheella on jo enemmänkin kysyntää. Sitä myydään muun muassa verkkokaupan kautta sekä suoraan eri jälleenmyyjille. Nyt kuluttajille on tarjolla myös valkosipulirouhemylly, joka on täytetty Sappion luomutilan miedossa lämmössä kuivatetulla valkosipulilla.
 
Frans Jaatinen ja Alexandra Lindqvist sanovat, että nuorina viljelijöinä heiltä on löytynyt kokeilunhalua ja uskallustakin pieniin kokeiluihin.
– Koitamme ”haistella” uusia tuulia ja miettiä ihmisten ruokatottumusten muutoksia. Tuotteiden pitäisi olla helppokäyttöisiä. Tämän päivän ihminen ei välttämättä halua nähdä vaivaa ja käyttää paljon aikaa ruoanlaittoon.
Frans Jaatisella ei nuorena poikana ollut ajatusta ryhtyä viljelijäksi ja karjankasvattajaksi.  Hänellä on matkailualan koulutus. Ilmeisesti juuri sen ansiosta heiltä löytyy innostusta markkinointiin ja uusien tuotteiden kehittelyyn.
Alexandra-emäntä naurahtaa, että joskus niitä ideoita syntyy ehkä vähän liikaakin.
– Vaikka ideoista osa päätyy romukoppaan, siinä on kuitenkin se hyvä puoli, että voimme rohkeasti kokeilla, kiinnostaako joku tuote kuluttajaa.
 
Pariskunnalla on varttumassa myös pieniä ”apulaisia”. 2- ja 4-vuotiaat poika ja tytär ovat kyllä innokkaasti pyrkimässä mukaan tilan eri töihin.
Oppi syntyy vähitellen, voima ja kestävyys iän myötä, kun tilan touhuissa on mukana jo pienestä pitäen.

 

Juttu on julkaistu Juvan Lehden kesälehdessä. Pääset lukemaan koko kesälehden ilmaiseksi täällä!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Parasta kesässä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...