Kolumni: Urheilua kolmella vuosikymmenellä – ”1970-luvun alku oli juvalaisen hiihdon juhlaa”

Varhaisimmat mieliin jääneet muistikuvat urheilusta minulla ovat 60-luvulta. Silloin radioäänessä olivat Pekka Tiilikainen ja Paavo Noponen. TV:ssä Aulis Pirhonen selosti Englannin liigaa. 1964 talviolympialaiset olivat Innsbruckissa ja Järvenpään koululla seurattiin Kalevi Hämäläisen 50 km:n hiihtoa. Kalevi johti kisaa vielä 32 km:n kohdalla. Sitten tuli väsy ja vauhti hiipui. Totta kai koululla kisa seurattiin loppuun toisin kuin ollessani Italiassa lomamatkalla. Oli hiihdon MM-kisat. Italian oma poika Maurilio De Zolt johti kisaa niinikään 30 km:n kohdalla. Sitten Maurilio alkoi tippumaan kärkivauhdista ja Italian TV katkaisi lähetyksen. Että niin. 1970-luvun alku oli juvalaisen hiihdon juhlaa. Maakuntaviestit voitettiin kerta toisensa perään. Hiihdon SM-kisat pidettiin Juvalla ja viestijoukkueisiin satsattiin. Miehet saivat pronssia joukkueella Risto Muttilainen, Mauno Huhtinen, Erkki Hänninen ja Raimo Hämäläinen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että naisetkin saivat samanlaiset pronssimitalit. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli vuoden 1965 viestikisat, jossa Mikkelin Hiihtäjät voittivat joukkueella Heimo Himanen, Veini Puttonen ja Arto Tiainen. Juva oli silloinkin pronssilla. Viestiä kiidättivät Tenho Himanen ja serkukset Raimo ja Kalevi Hämäläinen. Siis kaksi joukkuetta Suur-Savosta mitaleilla. 70-luvun lopulla aloin itsekin jo päästä juoksukuntoon ja maaotteluihin. Hyviä tarinoita ja selityksiä oli paljon niiltä ajoilta. Eräässä maastokisassa sammahtanut juoksija selitti tappion syytä. ”Ylämäessä edelläni juoksi tosi iso mies. Se vei kaiken hapen ja minulle ei enää riittänyt, juokse siinä ilman happea.” Seppo Tuominen oli sen ajan väriläiskä juoksuradoilla. Maastojuoksun SM-kisojen mediatilaisuudessa toimittaja epäili radan kapeutta. Mahtuuko siinä juoksemaan? Seppo vastasi. ”Kärjessä on tilaa”. 80-luvulla olin jo useissa maaotteluissa. Iso-Britannia-Suomi ottelu käytiin Lontoossa Christal Palacen stadionilla. Siellä meitä juvalaisia oli kaksin kappalein. Mauri Auvinen, Härkälän mies, heitti kisoissa keihästä, Ottivat Pertti Sinersaaren kanssa kaksoisvoiton. Mauri heitti 82,60. Seuraavana päivänä valmentaja Taisto Polvi tuli huolestuneena kahvioon. Harri Huhtalan selkä oli krampissa eikä mies pystynyt heittämään moukaria. Pisteet olivat tärkeitä ja Mauri joutui moukarihäkkiin. Ei ollut mies ennen moukaria heittänyt. Mauri ei ottanut yhtään pyörähdystä ja paiskasi lekan lukemiin 20,24. Mittamies oli 60 m:n kohdalla. Mahtoi mies ihmetellä Suomen moukaritasoa. Sittemmin Juvan mies on meritoitunut keihäsvalmentajana ja heittojen lajivalmentajana. Nyrkkeily on ollut Suomelle usein mitalilaji arvokisoissa. Kerran eräässä kotimaan kisassa nyrkkeilijä sai pahasti iskuja ensimmäisessä erässä. Valmentaja kannusti erätauon aikana. ”Hienosti taistelit, vastustaja ei edes osunut”. Sama jatkui toisessa erässä, turpiin tuli ja valmentaja taas loi uskoa: ”Ei edes osunut.” Silloin tämä nyrkkeilijä sai sanotuksi. ”Tarkkaile tuomaria, minusta tuntuu, että joku lyö minua.” Heino Lipsanen Kirjoittaja on juvalaislähtöinen liikuntaneuvos.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Juvan Lehden sisällöt.

Tilaa 1 kk 1 € Tilaa 3 kk 4 €/kk Olen jo tilaaja