1

Pääkirjoitus: Saimaa ei tarvitse kaivoksia – nykyistä paremmin luontoarvot huomioon ottava uusi kaivoslakia antaa odottaa itseään

Tämä artikkeli on tilaajillemme.

Tilaajana voit lukea kaikkia digitaalisia sisältöjämme rajattomasti.

Kommentteja aiheesta “Pääkirjoitus: Saimaa ei tarvitse kaivoksia – nykyistä paremmin luontoarvot huomioon ottava uusi kaivoslakia antaa odottaa itseään

  • 30.10.2020 at 10:43
    Permalink

    Aluksi pitää korjata muutama asiavirhe: 1) Kaivoslaki ei tunne termejä kaivosvaraus ja malminetsintävaraus, oikea termi tässä tapauksessa on varausilmoitus. Jostain syystä media jatkuvasti haluaa käyttää virheellisiä termejä. 2) Juvalle ei ole tehty varauksia maaperätutkimuksia varten. Kyseessä ovat kallioperätutkimukset.
    Kaivoslain uudistuksen lähtökohtana nykyisellä hallituksella on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Nämä kaikki tuntuvat hyviltä lähtökohdilta. Toivottavasti uuden kaivoslain myötä myös kaivoksen tuotot ohjautuvat kaivospaikkakunnalle nykyistä huomattavasti paremmin.
    Kaivoslain valtausperiaate herättää monelle ihmetystä. Valtausperiaate tarkoittaa lyhyesti sitä, että löytäjä saa arvoaineiden hyödyntämisoikeuden. Tämä sama käytäntö on kaikissa oikeusvaltioissa, myös mm. Ruotsissa, vaikka siellä lain mukaan valtio omistaa kaivosmineraalit. Valtauskäytäntö on todettu toimivimmaksi menettelyksi yhteiskunnan kannalta.
    Malminetsinnän kieltämistä luonnonsuojelualueilla ja vesistöjen läheisyydessä vaaditaan monissa kannanotoissa. Ammattilaisen malminetsijän näkökulmasta tämä olisi Suomen tulevaisuuden kannalta suuri virhe. Malminetsijä joutuu tutkimaan myös alueita, joilla kaivostoiminta on esim. ympäristösyistä epätodennäköistä. Malmipotentiaalisista vyöhykkeistä kerätään tietoa sieltä, mistä sitä teknisesti on helpointa saada, kuten näkyvissä olevista kallioista. Tietoa sovelletaan sitten alueelle, jossa kaivostoiminta olisi paremmin toteutettavissa. Suojelualueiden poissulkemisen myötä myös monta tärkeää malmialuetta Suomessa jäisi odottamaan, ehkä sukupolviksi aikaa, jolloin etsintä kuitenkin sallittaisiin. Tässä yhteydessä voidaan mainita v. 2009 Natura -alueelta Sodankylästä löytynyt Sakatin monimetalliesiintymä. Sakatin malmi on kooltaan ja arvoltaan verrattavissa Outokummun kuparimalmiin, jolla aikoinaan maksettiin suurin osa Suomen sotakorvauksista, ja josta Outokumpu Oy sai alkunsa. Sakatin elinkaaren aikaiseksi työvoimatarpeeksi kerrannaisvaikutuksineen on arvioitu lähes 44 000 henkilötyövuotta (Lapin Kansa 7.10.2020). Jos malminetsintä kyseisellä Natura-alueella olisi ollut kiellettyä, emme tietäisi tästä rikkaudesta mitään.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Aiotko ottaa koronarokotteen, kun se tulee mahdolliseksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...