0

Juvalaismies tuomittiin isänsä murhasta elinkautiseen – hän on tunnettu rap-muusikkona, rikosjuristi kuitenkin ihmettelee oikeudenkäyntiä

Juvan Vuorenmaalla marraskuussa 2019 tapahtunut henkirikos oli murha, toteaa Etelä-Savon käräjäoikeus perjantaina antamassaan päätöksessä.

Käräjäoikeuden mukaan 41-vuotias Jere Tapio Nivukoski surmasi 78-vuotiaan isänsä erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Teko myös oli kokonaisuutena arvioiden törkeä.

Iltalehti kirjoitti lauantaina, että tuomittu on tunnettu alueellaan rap-muusikkona. Lehden mukaan tuomittu on ollut tuottamassa myös yhtä tunnetumman artistin albumia.

Henkirikosta ei kuitenkaan tehty vakaasti harkiten, käräjäoikeus katsoi.

Käräjäoikeus tuomitsi Nivukosken elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Surmapäivänä Nivukoski pahoinpiteli samassa rakennuksessa asunutta isäänsä usein eri tavoin ja välinein.

Tuomittu puukotti isäänsä keittiöveitsellä käteen ja työnsi tämän runsaat kolme metriä syvään kaivoon, jossa oli lähes puolitoista metriä vettä.

Sen jälkeen pahoinpitelyaseina olivat hiilivedin ja puutukki. Tuomittu myös pyrki laskemaan kaivoon lisää vettä.

Vammoja saanut uhri kuoli lopulta hukkumalla.

Käräjäoikeus tuomitsi Nivukosken myös hautarauhan rikkomisesta.

Käräjäoikeuden mukaan Nivukoski sahasi uhrin pään poikki tämän kuoltua ja jätti ruumiin kaivoon.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, koska siitä voidaan valittaa hovioikeuteen.

Nivukoski kiisti vastauksessaan murhan, mutta myönsi toimintansa olleen sellaista, että ”nimikkeenä voisi tulla kysymykseen tappo”.

Puolustuksen mukaan tuomittu kärsi tekoaikaan harhoista, psykoosista ja painostavista ajatuksista, jotka johtivat surmatyöhön.

Oikeudessa kuullut todistajat kertoivat varsin yhdenmukaisesti tuomitun harhaisuudesta syksyllä 2019. Samalla lailla yhdenmukaista oli todistelu siitä, että surmaajan ja uhrin keskinäiset välit olivat olleet hyvät.

– Nivukoskella ei ole ollut mitään selkeää motiivia teolleen ja käräjäoikeuden näkemyksen mukaan tappo on tehty enemmänkin kiihtymyksen vallassa, mihin on myös liittynyt harhaisia ajatuksia, Etelä-Savon käräjäoikeus lausuu päätöksessään.

Aiemmin tänä vuonna tehdyssä mielentilatutkimuksessa tuomitun todettiin olleen surmatyön aikaan syyntakeinen.

Puolustus kyseenalaisti mielentilatutkimuksen tuloksen pitäen sitä monin osin puutteellisena ja virheellisenä.

Käräjäoikeuden mukaan tarvetta uudelle mielentilatutkimukselle ei kuitenkaan ole.

Suomen rikoslain mukaan elinkautinen vankeusrangaistus on murhasta ainoa mahdollinen seuraamus, jos tuomittu on täysi-ikäinen ja toiminut täydessä ymmärryksessä.

Etelä-Savon käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeuteen tuomitseminen on harvinaista.

Tilastokeskuksen mukaan näin oli tapahtunut edellisen kerran vuonna 2015, jolloin Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi kaksi elinkautisrangaistusta murhasta.

Elinkautisesta vankeudesta voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden jälkeen.

Rikosseuraamisviraston vuoden 2018 laskelman mukaan elinkautisten vankeusrangaistusten pituus oli ollut keskimäärin 14,5 vuotta.

Kokenut rikosjuristi Kari Eriksson hämmästelee Iltalehden jutussa oikeudenkäyntiä.

– Oikeudenkäynti oli yksi erikoisimmista, joita minulla on koskaan ollut. Oli psykoosi tietystä asiasta, ja se johti aina toiseen ja seuraavaan asiaan. Minusta se tuli aika hyvin todistetuksi käräjäoikeudessa, puolustusasianajaja Kari Eriksson totesi Iltalehdelle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Aiotko ottaa koronarokotteen, kun se tulee mahdolliseksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä