Hartaus: Veljeni vartija – ”Tiedätkö sinä, mitä veljellesi tai sisarellesi kuuluu?”

Näinä päivinä tulee täyteen vuosi, kun olemme yrittäneet vältellä Covid 19 -virusta. On pesty käsiä, pidetty etäisyyttä, vältelty kokoontumisia. Viime

Näinä päivinä tulee täyteen vuosi, kun olemme yrittäneet vältellä Covid 19 -virusta. On pesty käsiä, pidetty etäisyyttä, vältelty kokoontumisia.

Viime viikolla Itä-Suomen aluehallintovirasto kielsi kaikki ulkona ja sisätiloissa järjestettävät yli kuuden henkilön yleisötilaisuuden ja yleiset kokoukset.

Juvan seurakunnan kokoava toiminta on ollut jo jonkin aikaa tauolla ja se jatkuu Avin kiellon vuoksi ainakin tämän kuun loppuun pääsiäisen kynnykselle saakka.

Koronavuosi on eristänyt monet yksinäisyyteen: pelätään sitä, että itse sairastuisi tai sitä, että tietämättään kantaisi virusta ja sairastuttaisi toisia. Vuosi on pitkä aika. Kärsivällisyys alkaa loppua, mieli synkkenee ja pinna kiristyy.

Näitä pohtiessani mieleeni tuli kysymys, joka esitetään Raamatun alkulehdillä. Jumala kysyy Kainilta: ”Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa” (1. Moos.4:6-7).

Mietipä omaa elämääsi ja mielesi liikkeitä. Onko sinun elämässäsi joku synti, joka vaanii elämäsi ovella? Kain oli katkera ja kateellinen veljensä tilanteesta ja päätti ratkaista ongelman tappamalla veljensä Abelin. Kun Abelia ei olisi, Kain ajatteli itse pääsevänsä parempaan asemaan.

Jumala oli aiemmin sanonut Kainille, että hänen pitäisi tunnistaa sisäinen inpulssinsa ja pitää se kurissa. Mutta ei, sitä Kain ei halunnut. Sen sijaan, että hän olisi pitänyt mielensä kurissa, hän päästi vihan valloilleen ja tappoi veljensä. Jotain tällaista ehkä olemme saaneet lukea lehdistä, kun suremme käsittämättömiä väkivaltatilanteita.

Kun surmatyö oli tapahtunut, Jumala kysyi Kainilta, missä tämän veli oli. Siihen Kain vastasi kuuluisat sanansa: ”En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?” (1. Moos. 4: 9).

Tiedätkö sinä, mitä veljellesi tai sisarellesi kuuluu? Tiedätkö lähipiirissäsi ihmisiä, jotka kaipaisivat juttukaveria? Voisitko soittaa jollekin sukulaiselle tai tuttavalle, jonka tiedät olevan yksin?

Näinä poikkeuksellisina aikoina Jeesus haluaisi lähettää meidät niiden ihmisten luokse, jotka ovat yksin. Koska kylään ei voi mennä, haluan antaa sinulle tehtävän: selaa puhelimesi nimilistaa ja soita listalta vaikka yhdelle ihmiselle päivässä. Seuraavana jollekin toiselle. Pieni teko, mutta se voi olla sitäkin suurempi asia hänelle, joka puheluun vastaa.

Elämme nyt paastonaikaa, olkoon tämä soittotehtävä omalta osaltaan paastonajan hengellinen harjoitus. Arkinen juttu, mutta juuri ihmisen arjen keskelle Vapahtajamme tuli elämään ja haluaa siellä meidänkin tekevän hyvää.

Sirkka Pylkkänen

Kirjoittaja on Juvan seurakunnan kirkkoherra.