Mielipide: Keskussairaaloiden yhtiöstä tulee yhteistyön väline – ”Kaikissa tilanteissa kuntayhtymien perustoiminta on etusijalla”

Etelä-Savon yrittäjien edustajat ilmaisivat huolensa tämän lehden palstoilla (kirjoitus julkaistiin paperilehdessä 23.12. ja verkossa 28.12.) pian aloittavan sote-kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien

Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja muut kirjoittajat määrittelevät uuden yhteisyrityksen nimensä mukaisesti yhteistyön välineeksi. Kuva: Taru Hokkanen

Risto Kortelainen, Sami Sipilä, Jarmo J. Koski

Etelä-Savon yrittäjien edustajat ilmaisivat huolensa tämän lehden palstoilla (kirjoitus julkaistiin paperilehdessä 23.12. ja verkossa 28.12.) pian aloittavan sote-kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien yhteisyrityksen suhteen. Perustajien näkökulmasta työnimellä Lighthouse kulkenut yhtiö on omistajiensa keskinäisen yhteistyön väline. Sen hyöty ilmenee viime kädessä asiakkaille ja potilaille nykyistäkin parempina ja monipuolisempina palveluina sekä veronmaksajille julkisten organisaatioiden resurssien tehokkaampana käyttönä.

Yhtiön tehtävänä on vuokrata ja myydä lääkäreiden ja muiden sote-alan asiantuntijoiden työpanosta omistajakuntayhtymiensä käyttöön. Tavoitteena on sairaaloiden kapasiteetin täysimääräisen hyödyntämisen kautta vahvistaa kuntayhtymien toimintaa ja taloutta sekä lisätä näiden vetovoimaisuutta niin sote-alan ammattilaisten kuin asiakkaiden näkökulmasta.

Yksi tehtävä yhtiöllä on myös houkutella uusia asiakkaita omistajakuntayhtymien ulkopuolelta. Tämä toteutetaan yhteistyömalleilla esimerkiksi tarjoamalla jononpurkumahdollisuuksia muille alueille tai palveluja vapaa-ajanasukkaille. Lisäksi yhtiö auttaa kehittämään etäpalveluja, mikä monipuolistaa asiakkaiden palveluvalikoimaa.

Yhteistyön voimin omistajat pystyvät vahvistamaan asemaansa johtavina ja monipuolisina hoitojen tarjoajina ja osaamiskeskuksina, parantamaan tuottavuuttaan ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Tulevan sote-uudistuksen näkökulmasta on myös perusteltua luoda uusia yhteistyömalleja Itä- ja Keski-Suomen elinvoimaisuuden varmistamiseksi.

Yhteistyön mahdollisuuksia on tunnistettu erityisesti sellaisten vaativien hoitomuotojen alueilla, jotka eivät ole suoraan sidoksissa tiettyyn paikkaan ja joilla mittakaavan myötä olisi saavutettavissa hyötyjä.

Yhtiön suunnitteluvaiheessa on kiinnitetty erityisesti huomiota toimintamalleihin, jotka liittyvät henkilöstön palkkaukseen ja muihin työsuhteen ehtoihin. Kaikissa tilanteissa kuntayhtymien perustoiminta on etusijalla. Tällä turvataan alueiden asukkaiden hoitoonpääsy ja sitoutetaan henkilöstö toimimaan kuntayhtymien palveluksessa.

Yrittäjien edustajien kysymykseen, ”kuinka moni odottaa jonossa kun yhtiö leikkaa”, voimme vastata: Yhtiö on yksi työväline, joka auttaa jonojen purkamisessa sekä omalla alueellaan että yhteistyön kautta laajemminkin.

Yhtiön tuodessa laajempia asiakasmääriä perustoiminnan oheen myös henkilöstöllä on mahdollisuus lisätöihin ja sitä kautta lisäansioihin. Maksajina näissä palveluissa ovat kuitenkin muut kuin yhtiön omistavat kuntayhtymät.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymissä sekä sairaanhoitopiireissä on vahva kustannuslaskennan osaaminen, joten myyntihinnat kattavat kaikki kustannuselementit. Myyntihinta sisältää tällöin myös yhtiön laskuttamat kustannukset omistajakuntayhtymiltä.

Risto Kortelainen

Kuntayhtymän johtaja

Sami Sipilä

Muutosjohtaja

Jarmo J. Koski

Johtajaylilääkäri

Essote

Kommentoi