Aluevaaliehdokkaiden mielipiteitä | Soten johtamisen on nyt muututtava - "Erikoissairaanhoidon kilpavarusteluun ei ole enää mahdollisuutta tiedossa olevan rahoituksen puitteissa"
Moni kysyy mikä muuttuu, kun hyvinvointialue käynnistyy vuoden 2023 alussa. Eräs toimintatapa muuttuu oleellisesti. Rahat ovat ennakolta tiedossa valtiolta, ja loppulaskua ei saa lähettää mihinkään. Jos lähetään lasku valtionvarainministeriöön, niin se tuskin maksaa.
Uudessa järjestelmässä valtio maksaa laskennallisten perusteiden mukaan osuutensa hyvinvointialueelle. Valtion osuutta ei voi kasvattaa palveluja laajentamalla tai kuluja lisäämällä.
Johtamisessa tämä tarkoittaa nyt täysin erilaista otetta. Sairaanhoitopiirien johtamismalli ei nyt käy. Toiminta on sopeutettava sellaisten tulojen puitteisiin, jotka ennakolta tiedetään.
Jokainen kustannuslisäys joudutaan rahoittamaan jostakin toisesta kohtaa oman budjetin sisällä. Tästä näkökulmasta palvelujen laajentaminen, palvelutason oleellinen nostaminen sekä nykypalvelujen säilyttäminen ovat omavastuisesti tulevan aluevaltuuston päätösvallassa.
Tähän asti sairaanhoitopiirivetoiset sotet ovat hallinneet keskustelua julkisuudessa sillä, minkä kokoisen laskun ne voivat lähettää kunnille ja missä vaiheessa vuotta laskun koko tiedetään. Julkisuudessa on kuntia jopa soten osalta moitittu kitsaiksi! Kunnat ovat maksaneet kaikki kustannukset, joita muut tulot eivät ole sotessa kattaneet. Tämä on mahdollistanut muun muassa sairaaloiden kilpavarustelun.
Kunnan valtionosuudet on maksettu laskennallisin perustein, mutta sairaanhoitopiirit ovat saaneet tulonsa kunnilta kustannusten perusteella.
Johtamisen ja talousosaamisen vaatimus nousee hyvinvointialueella uudelle tasolle.
Kunnat ovat nyt toimineet valtion ja sairaanhoitopiirien välillä taloudellisena vaimentimena eli ovat ottaneet sote-iskut vastaan talouden osalta. Tämän on erityisesti näkynyt Etelä-Savon kuntien taloudessa ja kuntalaisille veroprosenttien korotuksina. Nyt tämä malli jää historiaan.
Oleellinen kysymys tulee olemaan uudessa mallissa palvelujen optimointi tarpeeseen nähden ja palvelujen suuntaaminen vaikuttavuuden näkökulmasta.
Siksi valtakunnallisissa tavoitteissa painopiste on peruspalvelujen vahvistamisessa, hoitoon pääsyn ensimmäisen kynnyksen madaltamisessa sekä lähipalvelujen toimivuudessa. Erikoissairaanhoidon kilpavarusteluun ei ole enää mahdollisuutta tiedossa olevan rahoituksen puitteissa.
Tuleva valittava aluevaltuusto joutuu tiukan paikan eteen. Tarpeita ja toiveita palveluista ja palveluverkostosta on paljon enemmän kuin mihin rahat riittävät. Lupauksia annetaan tällä hetkellä ilman tietoa rahoituksesta. Lupausten lunastus edellyttää nykyisen kustannusrakenteen uudelleen arviointia.
Johtamisessa astutaan uuteen aikaan. Kenenkään selän taakse ei voi mennä. Oman pussin varassa on tultava toimeen.
Toisaalta valtio on myös uuden tosiasian edessä. Kun se säätää uusia velvoitteita hyvinvointialueelle, se ei voi mennä enää kuntien kassalle. Kunnat eivät enää vaimenna iskua talouden kannalta. Rahat on löydyttävä 100-prosenttisesti jo eduskunnassa. Ja jos rahaa ei ole, niin uusia velvoitteita ei voi asettaa.
Johtamisen ja talousosaamisen vaatimus nousee hyvinvointialueella uudelle tasolle.
Heikki Laukkanen
Kunnallisneuvos
Aluevaaliehdokas (kesk.)
Juva