Saimaan pohjoisen selän, Luonterin, ja Etelä-Juvan alueen asukkaat ovat tyrmistyneitä siitä, että alueeseen kohdistuu malminhimoa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on
Saimaan pohjoisen selän, Luonterin, ja Etelä-Juvan alueen asukkaat ovat tyrmistyneitä siitä, että alueeseen kohdistuu malminhimoa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt varauspäätöksen Suomen Malmitutkimus Oy:lle. Päätös antaa yritykselle oikeuden tehdä tutkimuksia malmiesiintymien löytämiseksi Juvan Koikkalan alueelta. Seudulla on tehty tutkimuksia ja malminetsintää 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Suunnitelmista ovat huolissaan niin asukkaat, maanomistajat, matkailuyrittäjät kuin vapaa-ajan asukkaat. Koikkalan kyläyhdistys on ryhtynyt ensimmäisten joukossa toimiin hankkeen torjumiseksi. – Emme hyväksy kaivostoimintaa alueella edes tutkimus-, kehittämis- tai suunnitelmatasolla. Riskit ovat liian suuret. Jos tänne tulee avolouhos, pelto- ja järvimaisemat muuttuvat kymmenien hehtaarien laajuiseksi kuumaisemaksi kraattereineen, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anu Korpikallio. Hänen mukaansa kaivoslakiin on tekeillä muutoksia. Se on kiihdyttänyt kaivostoimintaan tähtäävien yritysten toimia niiden edistäessä omia lupaprosessejaan. – Lakimuutoksen odotetaan tiukentavan lupaehtoja merkittävästi. Myös maametallien, kuten nikkelin, maailmanmarkkinahintojen nousu kasvattaa kiihkoa kaivostoiminnan käynnistämiseen. Malmitutkimus Oy:n lupa kohdistuu runsaan 90 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka rajautuu suojeltuun vesistöön. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että malmiesiintymiä ulottuu myös vedenalaisille alueille. Juvan ja Anttolan välissä sijaitseva Luonteri on suojeltu Natura-alue ja yksi saimaannorpan pesimäalueista. Alueen metsät ja rannat ovat tunnettuja myös linnustostaan. Korpikallio sanoo olleensa keskusteluyhteydessä yhtiön edustajan kanssa, ja Juvalle saattaa olla luvassa asian tiimoilta tiedotustilaisuus. Myös hankkeesta huolissaan oleva Paula Haikarainen kertoo, että Facebookiin perustettu Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä on saanut lyhyessä ajassa runsaasti seuraajia ja virittänyt vilkasta keskustelua. – Kaivoshankkeiden vastustajat muualtakin Suomesta ovat löytäneet ryhmän ja jakavat kokemuksiaan. Lisäksi Juvan Niinimäen varaus ei ole suinkaan ainoa lajissaan Etelä-Savossa. – Kaiken kaikkiaan malminetsintä- ja kaivosvarauksia on joka puolella Suomea, ja niitä on hämmästyttävän paljon. Väki ei välttämättä tiedä edes oman asuinalueensa tai kuntansa tilannetta, sillä laki ei edellytä varausvaiheessa kuin hyvin vähäistä tiedottamista. Anu Korpikallio lisää, että Suomen kaivoslaki antaa tällä hetkellä kaivosfirmoille oikeuden kävellä perinteisen omaisuudensuojan yli. – Jos kaivosfirma on luvan saanut ja haluaa kaivoksen perustaa, ei sitä pysäytä enää mikään. Tällä hetkellä on arviolta lähes puolet Suomen pinta-alasta jonkinlaisen varauksen alla. – Myös Juvan lähiseuduilla on varauksia ollut. Rantasalmen Osikonmäen kultakaivoksesta puhuttiin pari vuotta sitten, ja Heinäveden grafiittikaivoshanke on ”päällä”. Varausalueita on ollut myös muun muassa Leppävirralla, Varkaudessa, Pieksämäellä, Joroisessa, Kaavilla, Tuusniemellä ja Sulkavalla. Korpikallio arvelee, että mikäli Juvalle tulisi kaivostoimintaa, ilmeisesti tavoitteena olisi vain louhia ja kuljettaa malmi muualle rikastettavaksi. – Tämä aiheuttaisi sen, että saisimme haitat, mutta edes työllistävää vaikutusta hankkeella ei olisi, jäljelle jäisi vain se kuoppa. Vaikka malmia ei rikastettaisi, on vaarana että louhitusta malmista irtoaa metalleja ja päätyy valumavesien kautta Saimaaseen. Kaivostoiminnan toteutuminen vaarantaisi luonnon lisäksi sekä alueen maatalouden että matkailuelinkeinon. Luomulihakarjaa Puhakkalan tilalla kasvattava Joel Puhakainen pelkää elinkeinonsa puolesta. – Tutkittava alue käsittää useamman maatilan peltoja. Se on todellinen riski yritystoiminnalle. Pellot ja metsät ovat yrittäjille tärkeä elinkeino. Tuntuu, ettei omaisuudella ole mitään suojaa näissä tilanteissa. Niin ikään Lontoossa asuva yrittäjä Miisa Mink on huolissaan. Hänen sukujuurensa ulottuvat Juvan Pihlajasaloon, jossa hän viettää perheensä kanssa lomiaan. – Suomi on vihdoin alkanut näkyä maailmalla onnellisena maana, jossa arvostetaan luontoa, järviä ja metsää. Kaunis järvimaisema on keskeinen elementti mainetyössä, johon on satsattu kymmenien vuosien ajan. Toteutuessaan nikkelikaivos suojellun järven rannalla romuttaisi Suomi-brändin. Miisa Minkin aloitteesta kaivostoiminnan vastustajat ovat järjestäytymässä Saimaa ilman kaivoksia -hankkeen nimissä. Verkkosivusto Saimaa ilman kaivoksia jakaa avoimesti tietoa tilanteesta. Kaivoshankkeen vastustajien tavoitteena on saada tehtyä maanomistajien nimissä valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.