Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Eduskuntavaalien vaalikone on avattu – Etsi itsellesi sopiva ehdokas!

Juvalainen Hanne Soininen väitteli tekniikan tohtoriksi – väitöstyö selvitteli muun muassa Itä-Suomen alueen lentotuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö, juvalainen Hanne Soininen väitteli tekniikan tohtoriksi joulukuussa 2018 bioenergiantuotantolaitosten tuhkien ympäristöturvallisuuden parantamisesta. Itä-Suomen energiantuotantolaitoksilla muodostuu energiantuotannossa erilaisia

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö, juvalainen Hanne Soininen väitteli tekniikan tohtoriksi joulukuussa 2018 bioenergiantuotantolaitosten tuhkien ympäristöturvallisuuden parantamisesta. Itä-Suomen energiantuotantolaitoksilla muodostuu energiantuotannossa erilaisia tuhkia ja kuonia vuodessa vajaa 100 000 tonnia.

– Energiantuotannon tuhkavirtojen hyötykäyttöä on edistetty monin tavoin, mutta edelleen osalle näistä jakeista on vaikeaa löytää oikeaa hyötykäyttökohdetta muun muassa niiden sisältämien haitta-aineiden vuoksi, Soininen kertoo.

Suomen hallitusohjelman mukaan Suomen on tarkoitus olla vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Energiantuotantolaitosten sivuainevirrat ja niiden sisältämät hivenaineet tulisikin palauttaa takaisin metsiin lannoitteeksi ympäristön turvallisuus huomioiden.

Soinisen väitöstyössä selvitettiin muun muassa, voidaanko Itä-Suomen alueen lentotuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia lisätä. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä vähentämällä lentotuhkien haitallisten aineiden pitoisuuksia ja lisäämällä lannoiteominaisuuksia erilaisia käsittelymenetelmiä apuna käyttäen. Väitöstyön tutkimuksia tehtiin yhteistyössä alueen yritysten, kuten Etelä-Savon Energia Oy:n, Suur-Savon Sähkö Oy:n ja Metsäsairila Oy:n kanssa.

Väitöstyön johtopäätöksenä todetaan, että kaikkien energiantuotantolaitoksen lentotuhkat eivät välttämättä sovellu sellaisenaan hyötykäyttöön esimerkiksi metsien lannoitteena tai väyläratkaisuihin maarakentamisessa. Työssä kokeillut käsittelymenetelmät – ikäännyttäminen ja fraktiointi – vähensivät tuhkien sisältämiä haitallisten aineiden pitoisuuksia, mutta eivät kuitenkaan kaikkien haitta-aineiden osalta riittävästi hyötykäyttöä ajatellen.

Tuhkan hyötykäyttöä koskevan lainsäädännön muutokset ja kansalliset kiertotalouden vaatimukset lisännevät jatkossa tuhkan jatkojalostuksen ja prosessoinnin tarvetta. Lentotuhkan sisältämät hivenaineet ja muut ravinteet olisikin Soinisen mielestä hyvä saada osaksi kiertotaloutta.

– Tulevaisuudessa tulisi edelleen tutkia erilaisten tuhkien prosessoimista ja kehittää jatkojalostamista, jotta saavutettaisiin hyötykäytön vaatimukset ja raja-arvot kaikkien puuperäisiä polttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten arina- ja lentotuhkien osalta.

Hanne Soinisen Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Improving the environmental safety of ash from bioenergy production plants” (Bioenergiantuotantolaitosten tuhkien ympäristöturvallisuuden parantaminen) tarkastettiin 14.12.2018 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Vastaväittäjänä toimi professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimi professori Tapio Ranta LUT-yliopistosta.