Viikon päästä sunnuntaina juhlistetaan kypsään ikään varttuneita Juvan Mieslaulajia, kun kuoro järjestää 70-vuotis juhlakonserttinsa Juvan kirkossa. Juhlakonsertissa kuoroa johtaa Pertti
Viikon päästä sunnuntaina juhlistetaan kypsään ikään varttuneita Juvan Mieslaulajia, kun kuoro järjestää 70-vuotis juhlakonserttinsa Juvan kirkossa. Juhlakonsertissa kuoroa johtaa Pertti Laamanen, uruissa kuullan Keijo Vättöä ja Laulusoolosta huolehtii Pertti Laamanen.
Juvan Mieslaulajat sai alkunsa vuonna 1948, jolloin 17 miehen joukko kokoontui Vehmaan Paasosessa 30.8. Epävirallista toimintaa oli kuitenkin tässä vaiheessa harjoitettu jo vuoden päivät. Ensimmäisenä kuoronjohtajana toimi kanttori Hemmo-Veikko Kivilaakso
Perustamisensa jälkeen kuoro on tullut paikallisille tutuksi monissa kunnan juhlallisuuksissa. Etenkin itsenäisyyspäivänä kuoro on perinteisesti esiintynyt asiaankuuluvissa tilaisuuksissa. Mieleenpainuvimmat esiintymiset on kuitenkin tehty Suomenlahden toisella puolella, jossa Juvan Mieskuoro on käynyt laulamassa monta kertaa Raplan Meeskorin vieraana. Ensimmäinen reissu Viroon järjestettiin jo vuonna 1991, vain muutamia viikkoja Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen.
Juvan Mieslaulajat kuuluivat ensimmäisiin itsenäisessä Virossa vierailleisiin kulttuuriryhmiin.
– Järjestelyihin kuului paljon byrokratiaa, sillä jokaisen laulajan ja heidän puolisoidenkin taustatiedot tarkistettiin, Juvan Mieslaulajien entinen puheenjohtaja Antti Kilkki kertoo.
Kilkki muistelee ilolla tarinaa, kun entisen kuoronjohtaja Jari Piikin kanssa käytiin läpi tulevan ulkomaankonsertin kappaleita. Piikki ilmoitti, että ensiksi käydään kirkkokonsertista tuttuja lauluja. Siihen kuoron silloinen puheenjohtaja vastasi, että ”Ulkoa osattaisiin, mutta ei se vaan niin mene. Itse kutakin alkaa jo nääs dementia vaivata”.
– Siihen Jari totesi, että ”pitäisikö kuoron nimikin muuttaa sitten dementiakuoroksi”, Kilkki naureskelee
Myöhemmin Virosta tehtiin myös vastavierailuja Juvalle. Raplan Mieskuoron lisäksi Juvan Mieslaulajilla on ajoittain ollut yhteistyötä myös muiden kuorojen kanssa.
– Viime vuosina meillä on ollut konsertteja yhdessä Mikkelin Laulusiskojen kanssa, Mieslaulajien nykyinen puheenjohtaja Markku Paasonen kertoo.
Tällä hetkellä kuoron toiminnassa on mukana parisenkymmentä laulajaa, mutta parhaimmillaan kuorossa on laulettu jopa 40 miehen voimin. Osittain syynä jäsenkatoon nähdään opettajien kuoroaktiivisuuden laskeminen: lupaavia laulajia ei enää samaan malliin värvätä kouluista mukaan kuorotoimintaan.
– Vielä 70-luvulla opettajat olivat hyvin aktiivisesti mukana kuoroissa, Paasonen muistelee
Monilla nykyisistä laulajista ikää alkaa olla jo siinä määrin, että kuoron tulevaisuuden turvaamiseksi toimintaan tarvittaisiin lisää nuorempia laulajia. Keinoja uusien jäsenten tuomiseksi toiminaan onkin kuorossa pohdittu ankarasti.
– Entinen laulunjohtajamme Sergei Kirtola sanoi, että kyllä mieskuoron pitää pystyä seuraamaan aikaansa, Kilkki kertoo.
Yhtenä keinona nuorten houkuttelemiseksi on pohdittu keveämpien laulujen lisäämistä kuoron ohjelmistoon. Kuorolaiset kuitenkin korostavat, ettei kuoron ohjelmisto ole tälläkään hetkellä pelkkää paatosta: mukaan mahtuu myös rempseämpiä tukkimieslauluja, joista monista on kiittäminen Juvan seurakunnan entistä kanttoria ja Mieslaulajien kuoronjohtajaa Jari Piikkiä.
Jari Piikin nimi nousee tiuhaan tahtiin esiin kuorolaisten kanssa keskustellessa, sillä Juvan seurakunnan kanttorina vuosina 1987–2009 toiminut Piikki nauttii suurta arvostusta heidän keskuudessaan. Säveltäjänä, urkurina, runoilijana ja kuoronjohtajana kunnostautunut Piikki palkittiin vuonna 2007 vuoden kanttorina. Kuoron entinen laulunjohtaja nukkui sairauden uuvuttamana pois vuonna 2012, vain 49-vuotiaana.
– Hänen menehtymisensä oli suuri menetys. Jarilla on vielä nytkin merkittävä osa meidän ohjelmistossa
Puheenjohtaja Paasonen suhtautuu positiivisesti ajatukseen laulurepertuaarin päivittämisestä. Sanonta vanhoista koirista ei kuorolaisten kohdalla tunnu pitävän paikkaansa.
– Kyllä meilläkin on vielä mahdollisuus oppia jotain uutta.
Omia laulutaitoja ei Paasosen mukaan kannata liika pohtia ennen kuoroon liittymistä, sillä äänen muodostamista oppii kyllä kuoronjohtajan avustuksella.
– Sergei Kirtola totesi myös aikoinaan, että ”puhetaitoiset miehetkin tervetuloa”, Paasonen naureskelee.
Tärkeintä kuorotoimintaan lähtiessä on valmius sitoutua kuoron toimintaan. Harjoituksissa tulee käydä, jotta esiintyessä ei mene sormi suuhun.
– Ei se vaan niin käy, että vain konsertteihin tulee, Kilkki muistuttaa.