Juvan aituri on kehittynyt huimasti Bryggaren valmennuksessa

Tunnollinen harjoittelija on oppinut säätelemään työn ja harjoittelun suhdetta paremmin ja urheilulle jää enemmän aikaa. Se näkyy tuloksissa, samoin huippuluokan

Tunnollinen harjoittelija on oppinut säätelemään työn ja harjoittelun suhdetta paremmin ja urheilulle jää enemmän aikaa. Se näkyy tuloksissa, samoin huippuluokan valmennus.

Juvalta kotoisin oleva aitajuoksija Viivi Avikainen on ottanut ison edistysaskeleen kehityksessään urheilijana legenda-aituri Arto Bryggaren valmennuksessa. Avikainen nappasi Kalevankisoista ensimmäisen SM-mitalinsa sadan metrin aidoissa ja se on pronssinen. Nyt 29-vuotias aituri odottaa syksyn Ruotsi-ottelua ja ensi kesän EM-kisoja. EM- kisat ovat muuttuneet haaveesta realistiseksi tavoitteeksi. Avikaisen mukaan on vielä epäselvää otetaanko EM-kisoihin mukaan 32 urheilijaa vai valitaanko kilpailijat aikarajalla. Sadan metrin aidoissa kisaraja on viime vuosina ollut 13,3. Suomessa naisten pika-aidat ovat tosi kovatasoinen laji, ja kolmesta paikasta käydään varmasti kovaa taistoa.

– Berliinissä tavoitteeni on päästä alkueriä pidemmälle, joten saan hilata aikaa alaspäin, jotta jonkinlaista menestystä voisi odottaa, Avikainen kertoo.

Avikainen on päätynyt lajina aitajuoksuun, sillä hän haluaa omien sanojensa mukaan ”niitä esteitä”. Elämä ei saa olla liian helppoa. Nuori nainen kaipaa haasteita. Aitominen onnistui luonnostaan hyvin ja nuori urheilija meni kokeilemaan lajia kisoihin.

– Aitajuoksu oli tosi kivaa, rämäpäistä ja sähinää. Pienempänä myös ratsastin ja halusin silloinkin harrastaa esteratsastusta. Ehkä tarvitsen sitten niitä esteitä, Avikainen kertoo.

Viime syksystä lähtien Avikaisen valmentajana on toiminut Arto Bryggare. Avikaisen mielestä Bryggare on valmentajana vaativa ja välittävä.

– Vaikka teen asioita hyvin, Arto painostaa vielä vähän parempaan ja uskoo enemmän, kuin minä itse siihen, mihin pystyn.

Mutta miten Viivi Avikainen osaa säädellä levon ja tekemisen suhdetta, kun menestymisen paineet ovat kovat?

– Se on ollut aikamoista tasapainottelua. Minulla on ollut paljon loukkaantumisia ja yleistä väsymystä. Teholajissa pitäisi olla treeneissä pirteä ja työpaine on joskus vaikuttanut henkiseen puoleen ja irtiottoon.

Avikainen lopetti useammasta työpaikasta kertyneen vähintäänkin täyspäiväisen palkkatyön Mikkelissä 2016 ja perusti toiminimen. Nyt hän saa säädeltyä työn ja harjoittelun suhdetta paremmin ja urheilulle jää enemmän aikaa. Hän tekee personal trainerin töitä ja ohjaa ryhmäliikuntaa eri saleilla Lahdessa. Lisäksi hän järjestää esimerkiksi tyky-toimintaa yrityksille ja käy Tanhuvaarassa pitämässä nuorten yleisurheiluleirejä.

Toimeentuloa ajatellen yksilölajit ja joukkuelajit eivät ole hänen mielestään samalla viivalla. Pienimuotoinen työnteko on hyvää vastapainoa kilpaurheilulle, samoin kaverien tapaaminen.

Avikaisellakin on ollut kausi, jolloin terveellinen ruokavalio kääntyi epäterveelliseksi. 17-vuotiaana nuorten Ruotsi-ottelussa menestyminen innosti ja hän alkoi harjoitella säännöllisemmin ja enemmän.

– Yritin syödä liian terveellisesti ja siinä sivussa paino tippui 10 kg. Tuloksena juoksu kulkikin sekunnin huonommin kuin edellisenä vuonna. Jätin kaikki herkut pois ja muutenkin söin niukasti. Minulla oli väärä kuva siitä, että urheilijan pitää olla täysin rasvaton. Äiti kyllä huomasi asian ja huolestui, mutta olin teini-iässä, niin eihän se paljon auttanut.

Laihtumisesta oppineena Avikaisella on rento suhtautuminen ruokavalioon. Hän pyrkii syömään perusterveellisesti, jotta saisi riittävästi ravinteita.

– Tuo laihtuminen oli yksi pahoista kantapään kautta oppimisista. Tuntui että sai aloittaa kaiken alusta. Se oli useamman vuoden juttu, koska elimistökään ei enää toiminut normaalisti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka