Hartaus: Urheilun huumaa – urheilu ei ole Raamatussakaan ihan tuntematon asia

Sirkka Pylkkänen

Alkava kesä on urheilun juhlaa. Suomen miesten jääkiekkojoukkue vakuutti MM-kisojen alussa joukkueen menestysmahdollisuuksia epäilleet.

14 ensikertalaisen altavastaajajoukkue sai loppuotteluun päästyään lisänimen Sinikone vertauskohtanaan takavuosien Neuvostoliiton voitosta voittoon jyrännyt Punakone, jonka voittamista pidettiin mahdottomana. Ihan mestaruuteen se ei yltänyt, mutta ehkä ensi vuonna tai seuraavana.

Lauantaina Suomen miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat aloitti urakkansa EM-kisoissa. Jo kisoihin pääsemistä pidettiin suurena saavutuksena.

Ilmeisesti suomalaiset ovat oppineet voittamaan joukkueena niin naisten kuin miesten sarjoissa. Myös Helmareilla ja nais-Leijonilla on omat paikkansa arvokisoissa.

Ehkäpä suomalaisessa mentaliteetissa on tapahtunut positiivista muutosta, olemme oppineet luottamaan itseemme ja kannustamaan toisiamme sekä pelaamaan loppuun asti. Myös useat yleisurheilijat ovat onnistuneet parantamaan ennätyksiään niin, että tuloksia noteerataan muuallakin kuin kotimaassa.

Kun huippu-urheilijat tekevät työtään, penkkiurheilijan osana on kannustaa hyviin suorituksiin.

Urheilu ei ole Raamatussakaan ihan tuntematon asia. Raamatussa apostoli Paavali käyttää urheilutermejä opettaessaan hengellisiä totuuksia.

Hän otti esille mm. vertauksia juoksukilpailusta ja nyrkkeilystä. Hän vertaa kristityn elämää juoksukilpailuun, jossa tavoitellaan ”palkintoa”. Meidän tavoittelemamme palkinto on iankaikkinen kruunu, joka ei himmene (1. Kor. 9: 24-27.

Aavistellessaan elämänsä olevan lopullaan Paavali kirjoittaa Timoteukselle kilpailleensa hyvän kilpailun, juosseensa perille ja säilyttäneen uskonsa. Palkintona häntä ja kaikkia, jotka odottavat Herran ilmestymistä odottaa vanhurskauden seppele (1. Tim. 4:7-8). Siinä kisassa palkintoa ei anneta vain voittajalle tai kolmelle parhaalle.

Raamattu muistuttaa meitä pitämään huolta kehostamme ja kutsuu sitä Pyhän Hengen temppeliksi. Sitä ei tule kohdella miten vain.

Paavalin aikaan ei ollut juurikaan istumatyöläisiä ja jokainen ihminen sai hyötyliikuntaa päivän mittaan, että erikseen piti lähteä lenkille tai salille. Toisin on nykyään.

Ihmisen ruumis ja elämä koostuu kokonaisuudesta, joka kuuluu pitää tasapainossa: huolehtia hengellisen ravinnon saamisesta kuin fyysisistä harjoitteista niin, että arkinen elämä sujuu mukavasti ilman pienien rasitusten aiheuttamaa hengästystä.

Jalkapallon EM-kisoista ei ehkä vielä tänä vuonna kannata odottaa Huuhkajilta mestaruutta.

Uhoamisen hetkellä voidaan Suomen kannatusralleissa laulaa saunasta, viinasta ja kirveestä, mutta tosipaikan tullen elämän perustana on kuitenkin niin Helmareitten kuin Huuhkajien valkoista pelipaitaa hallitseva iso tummansininen risti.

Vaikka tulevista kisoista ei tulisi ainuttakaan voittoa, olen hyvin ylpeä Suomen maajoukkuepaidasta, joka kertoo vuosisataisesta pohjasta, jonka perustalle koko Suomen hyvinvointia on rakennettu.

Siispä katse eteen, suupielet ylöspäin ja lenkille pitämään huolta omasta Pyhän Hengen temppelistä ja sitten voikin heittäytyä katsomaan, kun toiset urheilevat Suomea maailmankartalle.

Kirjoittaja on Juvan seurakunnan kirkkoherra.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka