Sunnuntain evankeliumiteksti kertoo evankelista Matteuksen saamasta kutsusta seurata Jeesusta. Matteus oli vaatimaton mies. Hän ei esittele itseään opetuslapseksi eikä tullimieheksi vaan käyttää itsestään ilmausta Matteus-niminen mies, joka istui tulliasemalla. Hän vastasi Jeesuksen kutsuun myöntävästi.
Tekstissä pääosan saavat toisaalta Jeesus ja fariseukset ja toisaalta Matteuksen kotiin aterialle kerääntyneet entiset työtoverit ja muut syntiset.
Fariseukset esittivät närkästyksensä sen johdosta, että Jeesus asettui ateriayhteyteen tullimiesten kanssa. Heitä pidettiin maanpettureina, koska he työskentelivät maata miehittävän roomalaisen hallinnon hyväksi. Fariseusten mielestä muutkaan pöytävieraat eivät täyttäneet hurskaalle juutalaiselle asetettuja vaatimuksia.
Fariseukset eivät tohtineet moittia suoraan Jeesusta vaan esittivät paheksuntansa opetuslapsille. Jeesus kuitenkin kuuli moitteet, mutta hänellä oli vastaus valmiina. ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’ En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.”
Jeesuksen vastaus ei tarkoita, että hän julistaisi fariseukset terveiksi ja hurskaiksi. Päinvastoin hän kehottaa heitä itsetutkisteluun. Fariseukset noudattivat tarkoin lain kirjainta ja uhrimenoja, mutta unohtivat tärkeimmän eli armahtavaisuuden lähimmäisiään kohtaan.
Jeesus kutsuu seuraansa syntisiä eli sellaisia ihmisiä, jotka eivät pidä itseään muita parempina. He myöntävät omat puutteensa ja heikkoutensa ja turvaavat Jumalan armoon. Armahdettuina heidän odotetaan suhtautuvan armollisesti myös kanssaihmisiinsä.
Jeesuksen seuraan liittyminen näkyi ihmisten arkielämässä. Tullimiehille ei ollut enää tärkeintä kasvattaa omaa varallisuuttaan vaan jakaa omaisuudestaan köyhille ja palauttaa liikaa perityt maksut asiakkaille. Kristillisen kirkon tehtäviin on alusta lähtien kuulunut huolehtiminen köyhistä ja sairaista.
Synti ei ole nykyaikana kovin muodikas käsite, mutta sen seuraukset ovat kyllä kaikkialla nähtävissä. Armon sanomalle olisi tarvetta, mutta kohtaako kysyntä ja tarjonta toisensa.
Kirjoittaja on seurakunta-aktiivi ja kirkkovaltuuston varajäsen.