Hartaus: Totuus ja harha - miksei missään ole mitään järkeä, mitä mieltä on elää?

Rebekka29Naatus

Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.

Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.”

Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.

Miksei missään ole mitään järkeä? Mitä mieltä on elää? Miksi minulle kävi näin? Tässä oli kokonainen talo ja nyt siinä on pelkkää hiekkaa ja vaahtoavaa vettä.

Jeesus kertoo tekstissä esimerkin kahdesta sään armoille joutuvasta talosta. Toisessa myrsky ei riko taloa, ja toisessa niin käy rakentajansa virheen vuoksi. Toinen talo on rakennettu kalliolle, toinen hiekalle. Toisen talon rakentaja on nojannut tosiasioihin ja toinen ei.

Hyvältä, luotettavalta ja kestävältä tuntuva ja näyttävä maailmanselitys katoaa taivaan tuuliin yhdessä silmänräpäyksessä. Vakava onnettomuus, lähelle tuleva kuolema tai muu elämään tai ylipäänsä olemassaoloon liittyvä oivallus voi pudottaa tyhjän päälle.

Oma arviointikyky pettää helposti. Hiekalle rakentajan putoaminen on nopeaa. Ja voi tapahtua kenelle tahansa minä hetkenä hyvänsä.

Jeesuksen vertauksiin, kuten tähänkin, jää aukkoja, joita paikatakseen on etsittävä vastauksia uusiin kysymyksiin. Mitä tyhmälle talon rakentajalle tapahtuu? Tarkoittaako Jeesus minun kaltaistani ihmistä? Mistä tietää, mikä on totta?

Jeesus toteaa vain, että joka kuulee häntä ja tekee kuulemansa mukaan, pärjää. Eikä hän tarkoita talonrakennusta, vaan puhuu laajemmin opetuksistaan ja niihin sisältyvistä viesteistä.

Tämä talovertaus ja kuulijoiden reaktiot päättävät pitkähkön Vuorisaarnan, jossa Jeesus asettaa kuulijat eettisesti niin tukalaan paikkaan, ettei kukaan voi rehellisesti väittää onnistuneensa kovin hyvin.

Ja se lienee tarkoituskin. Todeta ihminen ihmiseksi, jolle käy välillä huonosti ja joka siitä syystä tarvitsee Jeesusta. Omin voimin ei pärjää.

Virheitä tulee ja kallio pakenee alta myös syistä, jotka eivät aina johdu omista tekemisistä.

Niin tämä vertaus kuin koko Vuorisaarnakin jättää tekstin mukaan ihmiset ”hämmästyksiin”, koska Jeesuksen puhe ei ole ”lainoppineiden” puhetta. Elämä ei taivu sellaiseen.

Kirjoittaja on helsinkiläisen Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka