Saimaan alueen kunnanjohtajat huolestuneita malminetsinnän haitallisista vaikutuksista alueelle – yhteisessä kannanotossa toivotaan, että kaivoslain heikkoudet korjataan tulevaan lakiesitykseen

Eduskunnalle suunnatun kannanoton mukaan monikansalliset malminetsintäyhtiöt hyödyntävät lupien saannin helppoutta.

Keskiviikkona julkaistun kannanoton mukaan kaivostoiminnalla voi olla peruuttamattomia luontoarvo- ja ympäristövaikutuksia Saimaan alueelle. Mikko Nikkinen

Kalle Sipiläinen

Useat Saimaan alueen kunnanjohtajista ovat mukana valtioneuvostolle ja kansanedustajille suunnatussa kannanotossa kaivoslain uudistamiseksi.

Kunnanjohtajat ilmaisevat huolensa siitä, miten monikansalliset malminetsintäyhtiöt ovat tehneet laajoja etsintävarauksia Saimaan valuma-alueille ilman, että kunnissa olisi voitu vaikuttaa lupien myöntämiseen.

Lupia on haettu ja saatu Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesilta, joka on valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen.

Kunnanjohtajien mielestä malminetsintäyhtiöt hyödyntävät voimassa olevan kaivoslain heikkouksia ja lupien saannin helppoutta.

Kannanotto julkaistiin keskiviikkona. Sen voi lukea kokonaisuudessaan muun muassa Savonlinnan kaupungin verkkosivuilta.

Kannanotossa mukana olevien 16 kunnanjohtajan nimet löytyvät jutun alla olevasta tietolaatikosta.

Kunnanjohtajien mukaan kunnilla, elinkeinonharjoittajilla, asukkailla ja kiinteistönomistajilla pitää olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa malminetsintäyhtiöiden hankkeisiin eri vaiheissa, mukaan lukien luvan myöntäminen malminetsintään ja koekairauksiin.

– Jo malminetsintävaraus aiheuttaa huolta näillä tahoilla ja malminetsintävaihe vaikuttaa kielteisesti muun muassa kiinteistöjen arvoon ja yrittäjien investointihaluun ja sen myötä se syö alueen elinvoimaa, kannanotossa todetaan ja muistutetaan, että malminetsintävaihe on osa kaivoshankkeita.

Kannanoton mukaan Suomen nykyinen kaivoslaki mahdollistaa maaperän rikkauksien hyödyntämisen ilman, että kaivospaikkakunnat voisivat millään tavalla vaikuttaa kaivosten sijoittumiseen alueelleen.

– Haitat jäävät kuitenkin pysyvästi kaivospaikkakunnille osin yhteiskunnan varoilla hoidettaviksi. Tästä ikävänä esimerkkinä on alueellamme Outokumpu Finnmines Oy:n vuonna 1994 lakkautetun Enonkosken nikkelikaivoksen rikastamojätteen aiheuttama ympäristötuho kaivoksen alapuolisissa vesistöissä, kannanotossa kirjoitetaan.

Kannanoton mukaan kaivokset eivät lisää pysyvästi alueen elinvoimaa. Peruuttamattomien luontoarvo- ja ympäristövaikutusten lisäksi kaivostoiminnalla katsotaan olevan haitallisia aluetaloudellisia vaikutuksia muun muassa matkailu- ja kalastuselinkeinoille sekä vedenhankinnalle.

Malminetsintähankkeilla pelätään olevan myös kielteinen vaikutus mahdollisuuksiin saada Saimaa Unescon maailmanperintökohteeksi ja Savonlinnan saaristoluonto kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Molemmat ovat alueella matkailuelinkeinon kehittämisen kärkihankkeita.

Kunnanjohtajat toivovat, että valmisteilla oleva kaivoslain uudistus saataisiin vuoden 2021 aikana eduskunnan käsiteltäväksi siten, että nykyisen kaivoslain suurimmat heikkoudet olisi korjattu tekeillä olevassa lakiesityksessä.

Kannanotossa mukana olevat kunnanjohtajat

Minna Laurio, kunnanjohtaja, Enonkoski

Maarika Kasonen, kunnanjohtaja, Heinävesi

Ari Lindeman, kaupunginjohtaja, Imatra

Jaakko Kuronen, kunnanjohtaja, Joroinen

Mervi Simoska, kunnanjohtaja, Juva

Pekka Hirvonen, kaupunginjohtaja, Kitee

Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, Puumala

Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja, Rantasalmi

Kaisa Häkkinen-Paananen, hallintojohtaja, Ruokolahti

Yrjö Eronen, kunnanjohtaja, Rääkkylä

Johanna Mäkelä, kunnanjohtaja, Savitaipale

Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna

Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, Sulkava

Kari Kuuramaa, kunnanjohtaja, Taipalsaari

Joonas Hänninen, apulaiskaupunginjohtaja, Varkaus

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka