Itä-Suomen on pidettävä kiinni omasta tuotannosta - "Teollisuuden on nyt näytettävä, että se on suomalaisen tuottajan asialla"

Tuotannon keskittyminen läntiseen Suomeen vaatii toimenpiteitä ja edunvalvontaa.

Vesa Kallio kuvasi maatalouden tilannetta Gaussin käyrällä. On tiloja, joilla menee hyvin ja tiloja, joilla menee kehnommin. Jos käyrä piirrettäisiin uudelleen, olisi se vinossa kehnommin pärjäävien tilojen suuntaan. Ville Niskanen

Ville Niskanen

Pitkästä aikaa, sanoo MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio tullessaan sisään juvalaiseen kokoustilaan.

Pariin vuoteen eivät Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton paikallisyhdistykset ole voineet pitää kokouksia paikan päällä ja Kalliokaan ei ole kiertänyt maakuntaa samaan tahtiin. Kallion tuoma viesti ei ole juuri kohentunut, sillä Suomen maataloudessa ongelmat ovat tutut: kuluttajat arvostavat, mutta se ei näy tuottajien kukkarossa.

– Tuottajahinnat seurasivat tuotantopanosten hintakehitystä kohtalaisen hyvin vuoteen 2014 saakka, jolloin Venäjä asetti tuontikieltoja. Tämän jälkeen ero on kasvanut, Kallio havainnollistaa.

Esimerkiksi lannoitteet ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin koskaan. Suomen lannoitemarkkinoita hallitseva norjalainen Yara on nostanut Y3-lannoitteensa hintaa yli kaksinkertaiseksi. Samoin ovat nousseet muun muassa polttoaineiden hinnat.

– Nyt on välttämätöntä, että teollisuus onnistuu kaupan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Teollisuuden on nyt näytettävä, että se on suomalaisen tuottajan asialla, vaatii Kallio.

Maatalouden on sanottu olevan talouskriisissä. MTK:n tekemä tutkimus vahvistaa käsitystä.

Etelä-Savon maataloustuloista juvalaiset tilat muodostivat 12 prosenttia, kolmanneksi eniten Mikkelin ja Savonlinnan jälkeen.

Eteläsavolaisista vastaajista vain 38 prosenttia on pystynyt maksamaan kaikki laskut ajallaan. Joitakin maksuja on joutunut tänä vuonna lykkäämään peräti 55 prosenttia. Järvi-Suomen, eli Itä-, Keski- ja Kaakkois-Suomen MTK-liittojen alueella ajallaan laskut on saanut maksettua 53 prosenttia.

Maatalouden taloudellisen tilanteen odottaa heikkenevän jonkin verran 57 prosenttia eteläsavolaisista vastaajista ja merkittävästi 13 prosenttia. Yksikään vastannut ei usko taloudellisen tilan paranevan, mutta 32 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan.

Järvi-Suomen tasolla vastanneista vain 10 prosenttia uskoo maatalouden taloudellisen tilan paranevan.

Eteläsavolaisten maatilojen saamat maatalouden myyntitulot ovat pudonneet kymmenessä vuodessa 6,3 prosenttia 82,5 miljoonaan euroon. Valtakunnan tasolla tulot ovat kasvaneet samalla aikavälillä 14,6 prosenttia.

Muutos on signaali siitä, että myös maataloustuotanto on keskittynyt enemmän läntiseen ja lounaiseen Suomeen. Itäisen Suomen MTK-järjestöt ovat ryhtyneet yhteistyöhön, jotta Itä-Suomen maataloustuotanto saataisiin turvattua.

– Teollisuudella on ollut strategianakin keskittää tuotantoa. Sikatuotannon olemme jo Etelä-Savosta menettäneet. Tuotannon keskittyminen on pysäytettävä, Kallio toteaa.

Esimerkiksi Juvalla toimii nykyisin vain yksi sikatila.

Toisaalta hyviäkin uutisia on. Juvasta tuli muutamia vuosia sitten suuri munantuotantokunta. Myös kalkkunantuotanto on palannut.

Laskevista luvuista huolimatta Juva on silti yhä vahva maatalouspitäjä. Etelä-Savon maataloustuloista juvalaiset tilat muodostivat 12 prosenttia, kolmanneksi eniten Mikkelin ja Savonlinnan jälkeen.

Maito tuo edelleen suurimman osan niin Juvan kuin Etelä-Savonkin maataloustuloista. Juvalla maidon osuus on 54 prosenttia ja maakunnassa 52 prosenttia, kun koko Suomessa luku on 38 prosenttia.

– Venäjän asettamat tuontikiellot pudottivat maidon osuuden. Ennen niitä se oli Juvallakin 60 prosentissa.

Maidontuotannon kannattavuutta koettelee myös kotimaisen kysynnän lasku. Nestemaitojen vähentynyt kulutus vaikuttaa Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen maitomarkkinoille jo yhtä paljon kuin tuontikiellot.

– Ne tuntuvat jo unohtuneen, toteaa Kallio sarkastisesti Venäjän-pakotteisiin viitaten.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka